tag:blogger.com,1999:blog-43471266456460489292024-02-08T16:30:16.060+02:00Roopen ropinaaMaahanmuutosta ja muustaRoopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-74475613761667677042009-10-01T23:33:00.019+03:002009-10-31T03:09:21.613+02:00Sisäministeriön selvitys: Hidas käännyttäminen on suomalainen erityispiirreErehdyttävästi "pikakäännytykseksi" kutsuttu turvapaikkahakemuksen nopeutettu käsittely ja kielteistä päätöstä seuraava käännyttäminen kesti vuonna 2008 keskimäärin 1,9 kuukautta. Lisäksi poliisi antaa turvapaikkaa hakeneille EU-maiden (Romania, Bulgaria) kansalaisille kuukauden aikaa "asioiden järjestämiseen" ennen käännyttämisen toimeenpanoa. Myös Dublin-palautukset jumittavat pahasti.<br />
<br />
Nopeutettuun menettelyyn ei hallituksen <a href="http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/ba644de0f409b349c225762700225643/$file/120809%20he%20lausunnolle%20l%C3%A4htenyt%20esitysluonnos_sm048_09.pdf" target="_blank">turvapaikkapoliittisen esityksen</a> mukaan ole vieläkään tulossa muutoksia. Muissa Pohjoismaissa on ollut toisenlainen meininki.<br />
<a name='more'></a><br />
Seuraavat lainaukset ovat Sisäasiainministeriön <a href="http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/828F63E37661F26EC2256DE900390C93/$file/maahantulosta_kansalaisuuteen2003.pdf" target="_blank">omasta selvityksestä</a>, jonka sisällöstä maahanmuuttoministeri <b>Astrid Thors</b> ei ole ollut tietävinään.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Suomi</span><br />
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 7+8 päivää (käytännössä 2 kuukautta)<br />
<div class="quoteheader"></div><blockquote><div class="quote">"Muissa Pohjoismaissa on otettu käyttöön (Norjassa 1.1.2004) ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu käsittely, joka <b>Suomessa tällä hetkellä - johtuen useiden eri viranomaisten toimenpiteistä - kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Varsinaista toimivaa nopeutettua menettelyä Suomessa ei tällä hetkellä käytännössä ole</b>, vaikka Ulkomaalaisviraston onkin tietyissä tapauksissa (UlkL 33c§) tehtävä päätös 7 päivän kuluessa. Käännytys voidaan tehdä 8 päivän kuluttua tiedoksiannosta."<br />
</div></blockquote><span style="font-size: large;">Ruotsi </span><br />
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano<br />
<div class="quoteheader"></div><blockquote><div class="quote">"Ruotsissa on niinikään toimivat muut nopeutetut menettelyt ja erittäin pitkälle viety hakijoiden esikäsittely (sortering), jolla erotetaan ilmeisen perusteettomat, muualla turvapaikkaa hakeneet ja suojelua tarvitsevat hakijat toisistaan ja näin nopeutetaan päätöksentekoa ja vähennetään kustannuksia. <b>Ruotsissa päätös ja käännytys tietyissä tapauksissa voidaan toimeenpanna tunneissa.</b>"<br />
</div></blockquote><span style="font-size: large;">Norja</span><br />
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 48 tuntia<br />
<div class="quoteheader"></div><blockquote><div class="quote">"Käytännössä Norjan Ulkomaalaishallitus huolehtii turvapaikanhakijoiden majoittamisesta vastaanottokeskuksiin Lysakerissa olevan transit-keskuksen kautta. Turvapaikkaa voi toistaiseksi hakea kaikkien poliisikonttorien kautta, mutta kaikki turvapaikanhakijat ohjataan yhteen paikkaan Oslon ulkomaalaispoliisiin alkukuulustelua varten. Ulkomaalaishallitus tekee turvapaikkakuulustelut keskitetysti. Tällä hetkellä Norjaan tulevien turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut varsin nopeasti ja ministeriö on tehnyt päätöksiä, joilla kasvua pyritään rajoittamaan. <b>Uusien suunnitelmien mukaan ilmeisen perusteettomien hakemusten pikakäsittely on 1.1.2004 alkaen 48 tuntia."</b><br />
</div></blockquote><span style="font-size: large;">Tanska</span><br />
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano<br />
<div class="quoteheader"></div><blockquote><div class="quote">"Tanskassa turvapaikkapäätöksenteosta vastaava virasto (Udlaendigeservice), poliisi ja Pakolaisapu (Dansk Flygtingehjaelp) ovat tehneet <b>luettelon maista, joista tulevien hakijoiden hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä ilmeisen perusteettomina.</b>"<br />
<b><br />
</b>"<b>Luettelossa ovat EU-maat, muita teollisuusmaita sekä eräitä Afrikan valtioita.</b> Joidenkin maiden kohdalla mainitaan erikseen ryhmiä, joiden kohdalla nopeutettua menettelyä ei sovelleta. Tämän listan lisäksi <b>kaikkien maiden kansalaisten hakemukset voidaan tarvittaessa ohjata ilmeisen perusteettomina nopeutettuun menettelyyn</b> yksilöllisen harkinnan jälkeen."<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Ulkomaalaisasiat ovat Tanskan nykyisessä hallituksessa hyvin tärkeällä sijalla. Hallitus on tehnyt useita päätöksiä ulkomaalaisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Hakijoiden määrä onkin dramaattisesti pudonnut nykyisen hallituksen ja uuden lainsäädännön myötä. Tanskan luvut lähentelevät jo Suomen lukuja. Aiemmin Tanskaan tulleet hakijat suuntaavat nyt Ruotsiin ja Norjaan. <b>On odotettavissa, että myös Norjan tiukentuva käytäntö ohjaa enemmän hakijoita Ruotsiin ja </b>ainakin EU:n Vastuunmäärittämisasetuksessa tarkoitettuja, <b>kielteisen päätöksen saaneita hakijoita myös Suomeen. Tästä on jo selviä merkkejä.</b>"<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Tanskassa on toimiva nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Muissa maissa (Dublin tai Vastuunmäärittämisasetus) hakeneita ei oteta Tanskassa ollenkaan turvapaikkamenettelyyn. <b>Jos Suomi menettelisi samalla tavoin, niin noin 40 % hakijoista ei tulisi lainkaan turvapaikkamenettelyyn.</b>"<br />
</div></blockquote>Lisää Suomen ripitystä:<br />
<blockquote><div class="quote">"<b>Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. </b>Myöskään <b>Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa.</b> Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta <b>käytännössä menettelyn kesto</b> kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut <b>noin kaksi kuukautta</b>."<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Muut Pohjoismaat ovat tehneet Saksan kanssa nk. Dublin–menettelyn ohittavia sopimuksia, joissa tietyt hakijat voidaan hakijat suoraan palauttaa toiseen maahan. <b>Tätä erittäin nopeaa menettelyä ei Suomen lainsäädäntö salli.</b>"<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Joissakin tapauksissa <b>vältyttäisiin jopa henkilön kuljettamisesta muualla Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen</b>, jos asia saataisiin ratkaistua 48 tunnin sisällä ja voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen tiloja lentokentällä. Rajavartiolaitoksen henkilöllisyys- ja reittiselvityksen jälkeen UVI:n esittelijä voi jatkaa puhuttelua ja tehdä päätöksen jopa henkilön läsnäollessa."<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Yksinkertaisen menettelyn olemassaolo mahdollistaisi maahanmuuttohallinnon resurssien kohdistamisen oleelliseen eli tehostettuun toimintaan suojelun tarpeessa olevien hakijoiden asioiden ratkaisemiseksi. <b>Hallinnon hitaus näkyy myös selvästi vastaanottopuolella maksetuissa toimeentulotukikustannuksissa</b>, kun maastapoistamisia ilmeisen perusteettomissa tapauksissa ei voida nopeasti panna täytäntöön."<br />
</div></blockquote><blockquote><div class="quote">"Ehkä Suomen järjestelmä on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siksi, koska Suomeen ei ole suuntautunut niin suuria hakijamääriä kuin muihin Pohjoismaihin, jolloin <b>Suomessa on ollut ”varaa” rakentaa usean toimijan epäyhtenäinen, hidas ja kallis järjestelmä</b>. Lainsäädäntöä on lisäksi Suomessa tarkistettu edestakaisin riippuen turvapaikanhakijoiden määristä."<br />
</div></blockquote>Niin, tässä lainattu selvitysmies <b>Esa Markkasen</b> hakijamäärien kasvamista ennakoiva kritiikki on yli kuuden vuoden takaa <b>vuodelta 2003</b>. <b>Kari Rajamäki</b> toteutti sisäministerinä selvitysmiehen ehdottamia hallinnollisia uudistuksia ja onnistui lyhentämään pitkiä käsittelyaikoja, mutta turvapaikanhakijoiden maassaoloaikaa lyhentävät ja vastaanottotoimintaa pysyvästi supistavat ulkomaalaislakimuutosehdotukset kääntyivätkin nurinpäin Astrid Thorsin tultua ministeriksi vuonna 2007.<br />
<br />
<hr />Lähteet:<br />
<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/828F63E37661F26EC2256DE900390C93/$file/maahantulosta_kansalaisuuteen2003.pdf" target="_blank">Maahantulosta kansalaisuuteen</a><br />
Selvitysmies Esa Markkasen ehdotukset Ulkomaalaisviraston alueellistamiseksi<br />
Sisäasiainministeriö 2003<br />
<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf" target="_blank">Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan</a><br />
Kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua<br />
Sisäasiainministeriö 2009<br />
<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/ba644de0f409b349c225762700225643/$file/120809%20he%20lausunnolle%20l%C3%A4htenyt%20esitysluonnos_sm048_09.pdf">Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta </a>14.8.2009<br />
<br />
<a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2005/05/etela-suomen-sanomat-ankkurilapsi-tuo.html">Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan</a> 22.5.2005<br />
<blockquote>Sisäministeri <b>Kari Rajamäki</b> (sd.) on vaatinut laajaa selvitystä turvapaikkasäännöistä. <b>Suomi on muun muassa ainoa Pohjoismaa, joka ei tee pikakäännytyksiä rajoilla.</b> Myös Suomen myöntämiä sosiaalietuuksia on moitittu siitä, että etuudet eivät katkea kielteisestä päätöksestä huolimatta. <br />
</blockquote>Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-70336009307308875502009-05-16T14:08:00.040+03:002011-10-30T03:13:23.225+02:00Media ja maahanmuuttaja<span style="font-style: italic;">Tiistai 12.5.</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;">Kahdeksanvuotias lapsi oli nousemassa Espoossa paikallisjunan kyytiin. Ovella häntä vastaan tuli junasta ulos pyrkivä mies, joka huusi lapselle "mene pois mun edestä senkin pieni apina" ja tönäisi, tuuppasi, sysäsi tai paiskasi lapsen laiturille päin. Lapsi kaatui selälleen ja tunsi kipua, mutta ei loukannut itseään. Mies poistui paikalta, tuntematon nainen auttoi lapsen pystyyn ja lapsi nousi junaan. Lapsen isä teki poliisille rikosilmoituksen pahoinpitelystä ja kunnianloukkauksesta.</span><br />
<br />
Seuraavana päivänä Ilta-Sanomat julkaisi tapauksesta STT:n uutisen otsikolla "<span style="font-style: italic;">Rasistisesti käyttäytynyt mies töni 8-vuotiaan tytön ulos junasta</span>". Lapsi ei ollut kuka tahansa lapsi, vaan kahdeksanvuotias somalityttö, mikä selittääkin seuraavien päivien mediahässäkän.<br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-weight: bold;">Rasistinen rikos</span><br />
Heti ensimmäisestä otsikosta lähtien tapaus julistettiin rasistiseksi, koska uhrina oli somali. Ainoa viite teon rasistisuuteen on lapsesta käytetty loukkaava ilmaus "pieni apina", joka sanottiin joko tönäisyä ennen tai sen aikana. Pahoinpitelyä kutsuttiin rasistiseksi rikokseksi. Rasistinen rikos tarkoittaa rikosta, jonka motiivi on rasistinen. Tässä tapauksessa koko tönimistä ei siis olisi tapahtunut ellei lapsi olisi ollut tummaihoinen. Mies valitsi lapsen ulkonäön perusteella etukäteen tarkoituksenaan vahingoittaa tätä. Tätä tulkintaa on mahdoton todistaa käytettävissä olevilla tiedoilla oikeaksi tai vääräksi. Vetoomuksista huolimatta kohtaukselle ei ole löydetty yhtään silminnäkijää, eikä sitä näy junalaiturin valvontakameran nauhoituksissa.<br />
<br />
Laiturin tapahtumia, lapsen kertomuksen paikkansapitävyyttä tai miehen motiiivia ei voi selvittää ilman lisätietoja. Onkin kiinnostavaa kuinka julkinen keskustelu tapauksesta lähti liikkeelle ja kuinka media sitä alusta lähtien noista niukoista alkutiedoista ohjasi. Sekä poliisi että lehdet ottivat lapsen kertomuksen sellaisenaan totena, mikä onkin kohtuullinen lähtöolettamus, kun epäiltyä ei ole vielä saatu kiinni. Lehtien ja poliisin toistama lapsen isän olettama teon rasistisuus on jo spekulointia, mutta sekin on sallittua.<br />
<br />
Nettipalstoilla tapauksen käsittely suorastaan räjähti. Keskustelun lähteinä käytettiin lehtiuutisia ja kuten yleensäkin nettikeskusteluissa, mielipiteet polarisoituivat jyrkästi kahdeksi ääripääksi. Toisten mielestä tapaus oli osoitus maahanmuuttajien joka päivä kokemasta syrjinnästä ja väkivallasta sekä suomalaisen kulttuurin (ja etenkin miehen) rasistisuudesta. Blogeissa jopa väitettiin maahanmuuttokriittisen keskustelun nyt niittäneen satoa ja pidettiin <span style="font-weight: bold;">Jussi Halla-ahoa</span> vastuullisena tapahtuneesta. Toisessa ääripäässä keskustelijat kyseenalaistivat lapsen kertomuksen sekä epäilivät isän ja median motiiveja tiedottaa yksittäisestä tapauksesta näin laajasti. Molemmilla puolilla tehtiin liian pitkälle vietyjä päätelmiä vähäisillä tiedoilla.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Morgen efter</span><br />
Media noudatti normaalia suuronnettomuusuutisoinnin kaavaa, joten seuraavaksi hankittiin asiantuntijalausunto. Rasismitutkija <span style="font-weight: bold;">Anna Rastaan</span> parin vuoden takaisessa väitöskirjassa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin kohdistuvaa rasismia, joten hänet katsottiin paitsi päteväksi, niin myös sopivaksi sanomaan painava sanansa. Rastas taustoitti Helsingin Sanomissa tapausta kertomalla kaikkien haastattelemiensa lasten kokeneen rasismia ja osan myös rasistista väkivaltaa. Lisäksi Yle ja Helsingin Sanomat keräsivät maahanmuuttajilta lausuntoja, joissa kaikissa todistettiin rasistisen väkivallan arkipäiväisyyttä. HS:n yleisönosastossa kaksi asiantuntijaa vaati asettamaan julkiselle keskustelulle rajat:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"Lapsen kasvun ja identiteetin muodostumisen kannalta on varsin merkittävää, millaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä hän elää. Kun hyväksymme vihamielisen keskustelun, alentaako se kynnystä hyväksyä myös vihamieliset teot?<br />
<br />
Vastuullisessa keskustelussa on asetettava selvät rajat sille, millainen keskustelu on hyväksyttävää. Rasistiset ja loukkaavat väitteet pitää tuomita. Aikuisina meidän on annettava lapsille selvä viesti siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Erityisen suuri vastuu on politiikoilla ja julkisuuden henkilöillä."</blockquote>Ilmeisesti kirjoittajat viittasivat maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun, vaikka eivät sitä suoraan sanoneetkaan. Epäselväksi jäi mitkä loukkaavat väitteet pitäisi karsia, kenen toimesta ja millä perusteilla. Samalla mielipidepalstalla <span style="font-weight: bold;">Rene Ertomaa</span> kirjoittaa suomalaisuudesta näin:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"Kun vertaan ulkomailla saamiani kokemuksia suomalaiseen känniuhoon, nurkkiin kuseskeluun, yltiöpäiseen räkimiseen, yleiseen töykeyteen ja karkeuteen, en voi muuta kuin tuntea surua ja häpeää isänmaani puolesta. Nämäkö ovat niitä suomalaisia arvoja, joiden koetaan olevan uhattuina, kun maahamme muuttaa ihmisiä muista maista? Jos, niin minun puolestani saavat mennäkin."</blockquote>Jostain syystä Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat päättivät uutisoida näyttävästi juuri tästä pikkutytön kaatamisesta. Juna-asemilla sattuu vakaviakin loukkaantumisia ja aikuiset tönivät lapsia kumoon päivittäin. Mutta toisaalta ei julkaistavia uutisia voi valikoida pelkän vakavuuden perusteella. Muuten lukisimme pelkästään tapoista, murhista ja liikenneonnettomuuksista. Nyt haluttiin luultavasti nostaa esiin esimerkki rasistisesta väkivallasta. Tarkoitus oli ilmeisen hyvä, mutta toteutus valitettavasti surkea. Toisaalla heräsi huuto rasismista ja vaadittiin keskustelun rajoittamista, toisaalla kyseenalaistettiin median tasapuolisuus. Valitettavasti todiste puolueellisuudesta tuli samalla viikolla.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Isoäiti ja lapsikaappaus</span><br />
<span style="font-style: italic;">Torstai 14.5.</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;">Isöäiti oli vaunuissa nukkuvan viisivuotiaan tytön kanssa odottamassa kaupan edustalla äitiä ostoksilta. Kolme tummaa ulkomaalaisperäistä miestä tuli paikalle, laski vaunujen kuomun alas, otti valokuvan lapsesta ja nappasi vaunut. Miehet veivät vaunuja parikymmentä metriä, pelästyivät ilmeisesti vartijoita, hylkäsivät vaunut ja juoksivat paikalta.</span><br />
<br />
Tällä uutisella on monta yhtäläisyyttä somalilapsen kaatamisen kanssa. Molemmissa on mukana tyttölapsi ja ulkomaalaistaustaisia. Molemmissa on vain yhden silminnäkijän kertomus, eikä valvontakameran kuvaa löydy. Ilta-Sanomien uutisen sävy on kuitenkin tällä kertaa täysin toisenlainen:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"Helsingin rikospoliisi myöntää, että sillä on selvittelyssä <span style="font-weight: bold;">outo tapahtumasarja</span>, jossa kolmen miehen <span style="font-weight: bold;">väitetään</span> yrittäneen viedä isoäidiltä vaunut, jossa oli pieni lapsi.<br />
[...]<br />
- <span style="font-weight: bold;">Väitteen mukaan</span> kolmikko olisi riistänyt lastenvaunut ja kuljettanut niitä kymmenen metriä, ennen kuin he luopuivat <span style="font-weight: bold;">väitetystä</span> sieppausaikeesta, sanoo [rikoskomisario Arto] Karalahti.<br />
[...]<br />
- <span style="font-weight: bold;">Toistaiseksi mikään ei ole tukenut kertomusta</span>, huomautti Karalahti.<br />
<br />
- <span style="font-weight: bold;">Emme ole löytäneet tähän mennessä tapahtumalle yhtään silminnäkijää</span> ja kertomuksissa mainitut vartijat eivät ole raportoineet mitään asiasta työnantajalleen. Selvittely kuitenkin jatkuu.<br />
[...]<br />
Rikospoliisi toteaa, <span style="font-weight: bold;">ettei mistään valvontakamerasta ole toistaiseksi löytynyt taltiointia</span> lastenvaunujen sieppaamisesta. Tälläkin rintamalla jatketaan selvittelyjä, Karalahti huomautti.<br />
<br />
Lasten sieppaamiset ovat Suomessa <span style="font-weight: bold;">äärettömän harvinaisia</span>."</blockquote>Isoäidin kertomus kyseenalaistetaan moneen kertaan, rikosilmoituksessa on kyse pelkistä väitteistä. Isöäidin, äidin ja lapsen tuntemuksia ei tuoda esiin lainkaan, toisin kuin somalitytön ja hänen isänsä. Poliisi korostaa, että kyse on vain äärettömän harvinaisesta yksittäistapauksesta, kun taas somalitytön tapauksesta avautui esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajalle kokonainen rasismin pimeä pinnanalainen maailma. Silminnäkijöitä ei pyydetä ottamaan yhteyttä, asiantuntijoita tai muita ulkomaalaisten rikosten uhreiksi joutuneita ei haastatella, maahanmuuton ja aggressiivisen kerjäläisyyden varjopuolia ei vatvota lehdissä ja televisiossa.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kiitoksia paljon</span><br />
Ilta-Sanomat ja muut tiedotusvälineet tekivät karhunpalveluksen maahanmuuttokeskustelulle. Kun puolueellisuus on näin läpinäkyvää, niin asiapohjainen keskustelu hankaloituu entisestään ja jumiutuu syvemmälle tuskastuttavaan juupas-eipäs-väittelyyn rasismista. Vai sitäkö tässä ajettiinkin takaa?<br />
<br />
Ai niin, sen somalilapsen kaataneen miehen etnisestä taustasta emme tiedä toistaiseksi muuta kuin että hän puhui muutaman sanan suomea ja että hänellä on ruskeat pörröhiukset ja siniset farkut.<br />
<br />
<span style="font-style: italic; font-weight: bold;">Päivitys 20.5.</span><br />
Poliisi etsii edelleen somalitytön pahoinpitelylle silminnäkijää, mutta kukaan ei ole ottanut yhteyttä. Sen sijaan vain muutama päivä tapahtuneen jälkeen sisäasiainministeriön Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) ehätti ilmoittaa käynnistävänsä ensi syksynä rasismin ja väkivallan tuomitsevan <span style="font-weight: bold;">Älä töni</span> -kampanjan. ETNO:n puheenjohtaja <span style="font-weight: bold;">Ritva Viljanen</span> ja varapuheenjohtaja <span style="font-weight: bold;">Atanas Aleksovski</span> viittaavat tiedotteessaan somalitytön tönimiseen ja "<span style="font-style: italic;">haluavat nostaa keskusteluun yksittäistapauksen taustalla olevan laajemman ilmiön</span>". Ilmiö nimeltä suomalaisten rasistinen väkivalta onkin ollut keskustelussa päivittäin esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipideosastossa.<br />
<br />
Vieläkin epäilen juuri tämän tapauksen soveltuvuutta massiivisen rasismikampanjoinnin kulmakiveksi. Tuntuu siltä, että aihe on ollut pitkään ilmassa ja joidenkin tahojen on ollut pakko käynnistää tietyntyyppinen rasismikeskustelu ensimmäisen mahdollisen tilaisuuden tullen. Näin epäselvän tapauksen esiinnostolla ja samanaikaisella kantaväestöön kohdistuvien rikosten ja häiriköinnin vähättelyllä on maahanmuuttajien ja maahanmuuttokeskustelun kannalta lähinnä ikäviä seurauksia.<br />
<br />
Liekö sattumaa, että sunnuntaina 17.5. kansliapäällikkö Ritva Viljanen piti puheen, jossa peräsi Suomeen erillistä viharikoslainsäädäntöä. Viharikokselle ei ole Suomen laissa täsmällistä määritelmää, mutta Viljasen mukaan sisäministeriö alkaa keräämään erityistä vihasanalistaa, jonka avulla rikoksen teon yhteydessä käytetyistä sanoista voitaisiin päätellä rangaistusta koventava vihamotiivi. Ruotsissa käytettävässä listassa tällaisia sanoja on 265 kappaletta. Toistaiseksi Suomessa ainoastaan rasistinen motiivi koventaa rangaistusta, mutta lainkohtaan liittyvä motiivin arvionti on ollut vaikeaa, etenkin kun rikoksen tekijä on usein ollut maahanmuuttajataustainen.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Somalitytön kaataminen<br />
<br />
13.5.<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1685433">Ilta-Sanomat: Mies tönäisi kahdeksanvuotiaan junasta Espoossa</a><br />
(otsikko alunperin: Rasistisesti käyttäytynyt mies töni 8-vuotiaan tytön ulos junasta)<br />
<br />
Helsingin Sanomat:<br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/8-vuotias+somalitytt%C3%B6+paiskattiin+junasta+Espoon+keskuksessa/1135245904463">8-vuotias somalityttö paiskattiin junasta Espoon keskuksessa</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+pyyt%C3%A4%C3%A4+apua+somalityt%C3%B6n+pahoinpitelij%C3%A4n+tavoittamiseksi/1135245916995">Poliisi pyytää apua somalitytön pahoinpitelijän tavoittamiseksi</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tutkija+Maahanmuuttajalasten+kokema+rasismi+eritt%C3%A4in+yleist%C3%A4/1135245929672">Tutkija: Maahanmuuttajalasten kokema rasismi erittäin yleistä</a><br />
<a href="http://www.vartti.fi/artikkeli/56011166-6880-44e8-91e2-caf2dbd22ae2"><br />
Vartti: Poliisi etsii somalitytön junasta tönäissyttä pörröpäätä</a><br />
<br />
14.5.<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/aamun_lehdet_737830.html">YLE Uutiset: Aamun lehdet</a><br />
<br />
<a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/143159.shtml">Aamulehti/STT: Poliisi etsii yhä somalitytön junasta tönäissyttä miestä</a><br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1686090"><br />
Ilta-Sanomat: Poliisi etsii yhä somalitytön tuuppaajaa</a><br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+pyyt%C3%A4%C3%A4+somalitytt%C3%B6%C3%A4+auttanutta+naista+ottamaan+yhteytt%C3%A4/1135245955723?ref=rss">Helsingin Sanomat: Poliisi pyytää somalityttöä auttanutta naista ottamaan yhteyttä</a><br />
<br />
15.5.<br />
Helsingin Sanomat:<br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+ei+ole+viel%C3%A4+l%C3%B6yt%C3%A4nyt+valvontakamerakuvaa+somalityt%C3%B6n+t%C3%B6n%C3%A4isyst%C3%A4/1135245975469?ref=rss"> Poliisi ei ole vielä löytänyt valvontakamerakuvaa somalitytön tönäisystä</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+ja+maahanmuuttajat++eri+mielt%C3%A4+tasapuolisesta+kohtelusta/HS20090515SI1KA02of8">Poliisi ja maahanmuuttajat eri mieltä tasapuolisesta kohtelusta</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Somalityt%C3%B6n+l%C3%A4hijunasta+t%C3%B6n%C3%A4issyt+mies+yh%C3%A4+kateissa/HS20090515SI1KA02of7">Somalitytön lähijunasta tönäissyt mies yhä kateissa</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Laki+ei+tunne++rasistista+rikosta/HS20090515SI1KA02of5">Laki ei tunne rasistista rikosta</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nouse+seisomaan+senkin+suomalainen+apina/HS20090515SI1KA02of6">Kimmo Oksanen: Nouse seisomaan senkin suomalainen apina</a><br />
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/jalkiviisaat_sakn_uusi_puheenjohtaja_ja_perheen_sisainen_adoptio_739489.html">YLE: Jälkiviisaat: SAK:n uusi puheenjohtaja ja perheen sisäinen adoptio</a><br />
<br />
<a href="http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kolumnit/1194618748587/artikkeli/talibanit+keskuudessamme.html">Kainuun Sanomien kolumni, Seppo Turunen: Talibanit keskuudessamme</a><br />
<br />
16.5.<br />
<a href="http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Edes+lapset+eiv%C3%A4t+v%C3%A4lty+suomalaiselta+rasismilta/1135245997390">Helsingin Sanomien pääkirjoitus: Edes lapset eivät välty suomalaiselta rasismilta</a><br />
<br />
17.5.<br />
Sisäasiainministeriön tiedote:<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/0F12D7D83AE9A0D7C22575B700386C3F?opendocument">Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa</a><br />
<br />
18.5.<br />
Sisäasianministeriön tiedote:<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/702115A1FAB388F8C22575BA00398BF4">Etnisten suhteiden neuvottelukunta vetoaa: Kaikki mukaan <span style="font-weight: bold;">Älä töni</span> -kampanjaan</a><br />
<br />
20.5.<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1688183">Ilta-Sanomat: Poliisi kummissaan: Ei yhtään havaintoa somalitytön pahoinpitelystä</a><br />
<br />
27.5.<br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Somalityt%C3%B6n+t%C3%B6n%C3%A4isy+asemalaiturilla+ei+tallentunutkaan+valvontakameralle/1135246290560">Helsingin Sanomat: Somalitytön tönäisy asemalaiturilla ei tallentunutkaan valvontakameralle</a><br />
<br />
<a href="http://www.unhcr.fi/Pdf/baltic_nordic_HL_2009/May_09.pdf">UNHCR - Asylum and refugee-related articles in regional media</a> (5/2009):<br />
<blockquote><span style="font-weight: bold;">Finland</span><br />
<br />
<span style="font-family: georgia; font-size: 100%; font-weight: bold;">Somali girl attacked – Immigrant children commonly face racism</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">According to a study</span> done two years ago, a <span style="font-weight: bold;">vast majority of immigrant children face racist insults and even violence in their everyday lives</span>. The issue became again acute this week, when an eight-year-old Somali girl was <span style="font-weight: bold;">violently thrown out of a commuter train</span> in Espoo station by an <span style="font-weight: bold;">unknown Finnish man</span>. The man also <span style="font-weight: bold;">called the girl with racist names</span>. Espoo police has started a hunt to find the man, and appeals to the public for more information on the incident.<br />
</span></blockquote>3.6.<br />
Sisäasiainministeriön tiedote :<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/40EAC523BF07B1DEC22575CA003B3D9E">Maahanmuuttoministeri <span style="font-weight: bold;">Astrid Thorsin</span> puhe Integraatiofoorumissa</a><br />
<span style="font-style: italic;"></span><br />
<blockquote><span style="font-style: italic;">"Kun historiaa kirjoitetaan, toivon että maahanmuuton osalta voisimme sanoa, että käänne tapahtui vuonna 2007, kun hallitukseen nimitettiin maahanmuutosta vastaava ministeri – emmekä lukisi taitekohdaksi kevättä 2009, jolloin <span style="font-weight: bold;">pieni tyttö antoi rasismin uhreille kasvot</span>." </span></blockquote>17.8.<br />
<a href="http://www.vartti.fi/artikkeli/9c76798c-dcc7-4459-afff-3c9a7771a0d9">Vartti: Somalitytön junasta tönäisy pysyy mysteerinä</a><br />
<br />
<br />
Isoäiti ja lapsikaappaus<br />
<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1686325">Ilta-Sanomat: Rikospoliisi selvittää outoa vauvan sieppausväitettä</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vauva+yritettiin+siepata+kadulta+Helsingiss%C3%A4/1135245978463"><br />
Helsingin Sanomat: Vauva yritettiin siepata kadulta Helsingissä</a><br />
<br />
<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905159592444_uu.shtml">Iltalehti: Vauva kaapattiin keskellä päivää Helsingissä</a><br />
<br />
<br />
Muita mielenkiinnottomia yksittäistapauksia<br />
<br />
<a href="http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=440693&Title=Miest%E4+pahoinpideltiin+Vaasassa">Pohjalainen: Miestä pahoinpideltiin Vaasassa</a> (15.8.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=440830&Title=Poika+loukkaantui+t%F6rm%E4yksess%E4+-+autoilija+pakeni+paikalta">Ilkka: Poika loukkaantui törmäyksessä - autoilija pakeni paikalta</a> (14.8.2009)<br />
<br />
<br />
Blogit, kolumnit, sarjakuvat<br />
<br />
<a href="http://jproos.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/15/rasistinen-vakivalta-ja-halla-aholaisuus/">Jeja Pekka Roos: Rasistinen väkivalta ja halla-aholaisuus</a><br />
<br />
<a href="http://lievemaa.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/14/rasismi-halla-aho-ja-sananvapaus/">Tommi Lievemaa: Rasismi, Halla-aho ja sananvapaus</a><br />
<br />
<a href="http://www.astridthors.net/astrid_sv/index.php?action=news_enskild_sida&id=2097&mall=&news_category=29&category_id=003002">Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin blogi: Jag mådde illa fast det var festdag</a><br />
<br />
<a href="http://muukkonen.blog-city.com/rasisminvastainen_kulkue_turussa_lauantaina.htm">Kutsu Vasemmistonuorten liittokokousmarssille la 23.5. klo 15-16 Turussa</a><br />
<br />
<a href="http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/muistissa_biafra_1877555.html">Kansan Uutiset/Tuula-Liina Varis: Muistissa: Biafra</a><br />
<br />
<a href="http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/ritva-siikala-pois-edesta-senkin-pieni-apina">Ritva Siikala: Pois edestä, senkin pieni apina!</a><br />
<br />
<a href="https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=6772.0;attach=2348">Suomen Kuvalehden sarjakuva</a>Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-69335231954465635412009-05-12T12:36:00.027+03:002009-10-22T11:19:52.028+03:00Pohjoismaat matkalla Euroopan pakolaiskeskukseksiTorstaina 7.5.2009 europarlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä EU:n uusia turvapaikkasääntöjä koskevan viisi mietintöä sisältävän lakipaketin.<br />
<br />
Turvapaikkapaketin hyväksymisestä julkaistu lehdistötiedote oli eräästä mietinnöstä näin niukkasanainen:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"Hollantilaisen liberaalin <span style="font-weight: bold;">Jeanine Hennis-Plasschaertin</span> mietinnössä käsitellään keinoja, joilla turvapaikkahakemusten käsittelyä sujuvoitettaisiin. Siinä määritellään muun muassa määräaikoja eri käsittelyvaiheille.<br />
<br />
Mietinnössä esitetään myös jäsenmaiden välisen solidaarisuuden lisäämistä ottamalla käyttöön välineitä, jotka sitoisivat kaikkia maita. Tällaisia olisivat esimerkiksi kansallisten turvapaikka-asiantuntijoiden ryhmät, jotka avustaisivat niitä maita, joihin tulee runsaasti turvapaikanhakijoita."<br />
</blockquote>Siinä kaikki. Tiedotteesta unohtui tärkein "<span style="font-style: italic;">solidaarisuutta lisäävä väline</span>". Se on komission antama väliaikainen lupa keskeyttää Dublin-asetuksen mukaiset palautukset tiettyyn EU-maahan. Käytännössä tämä tarkoittaa Maltan, Italian ja Kreikan kautta tulevien turvapaikanhakijoiden palautusten lopettamista.<br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-weight: bold;">Dublinin sopimus roskiin</span><br />
<br />
Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä siinä maassa, jossa tulijalla on ensimmäiseksi ollut mahdollisuus jättää se viranomaiselle. Useimmat Eurooppaan salakuljetetut onnistuvat välttelemään viranomaisia koko matkan ajan ennen Suomeen saapumista, mutta monet rekisteröidään <span style="font-weight: bold;">Eurodac</span>-sormenjälkirekisteriin jo EU:n ulkorajalla. Heidät palautetaan rekisteröintimaahan.<br />
<br />
Suomeen vuonna 2008 saapuneista turvapaikanhakijoista yli neljännes oli Dublin-käännytettäviä. Heistä yli puolet oli rekisteröity Maltalla, Italiassa tai Kreikassa. Noiden maiden kautta saapuneiden Dublin-käännytettävien määrä on moninkertaistunut parissa vuodessa samaa tahtia irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden lisääntymisen kanssa.<br />
<br />
Näin mietinnön englanninkielisen yhteenvedon palautusten keskeyttämistä käsittelevässä osassa:<br />
<blockquote style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">"Temporary suspension of transfers:</span><br />
...instruments shall be enacted, binding on all Member States, in order to provide effective support to those Member States which are faced with specific and disproportionate pressures on their national systems due, in particular, to their geographical or demographic situation. Those instruments shall enter into force no later than 31 December 2011 and in any event make provision for [...] a scheme to reallocate beneficiaries of international protection from Member States which are faced with specific and disproportionate pressures to others, in consultation with the Office of the United Nations High Commissioner for Refugees, while ensuring that the reallocation follows non-discretionary, transparent and unequivocal rules.<br />
<br />
The article on temporary suspension of transfers shall cease to apply as soon as the instruments referred to above have entered into force, and in any event on 31 December 2011 at the latest.<br />
[...]<br />
Binding responsibility-sharing instruments seem to be the only way forward. At the same time the Commission should make full use of its possibilities to start up infringements procedures in cases where non-compliance with community law persists."<br />
</blockquote>Asetusehdotus antaa halukkaille EU-maille luvan keskeyttää komission siunauksella Dublin-palautukset väliaikaisesti. Järjestelyä jatketaan tarpeen vaatiessa kuusi kuukautta kerrallaan vuoden 2011 loppuun, johon mennessä EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on tarkoitus saada hyväksyttyä. Silloin voimaan saatetaan taakanjakomekanismit eli käytännössä maakohtaiset turvapaikanhakijakiintiöt. Turvapaikkaa hakevat siirretään EU:n ulkorajalta suoraan muualle Eurooppaan odottamaan hakemuksensa käsittelyä.<br />
<br />
Etenkin Pohjoismaille ja Suomelle Dublin-sopimuksen sitovuudesta luopuminen merkitsee lähivuodet vielä nykyisestäänkin kasvavaa muuttoaaltoa, kun Malta, Italia ja Kreikka muuttuvat pelkiksi läpikulkumaiksi. Hakijat suuntaavat sinne, missä jonot ovat pitkiä ja käännytykset hitaita. Arvio tämän vuoden 6 000 turvapaikanhakijasta on toiveajattelua, kunhan tieto uudesta asetuksesta leviää maahanmuuttajayhteisöihin.<br />
<br />
Kukaan Suomen europarlamentaarikoista ei ole katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa suomalaisille äänestäjilleen turvapaikkapaketin seurauksista. Suomalaiset tiedotusvälineet eivät ole kertoneet menossa olevasta Dublin-sopimuksen mitätöimisestä.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Turvapaikanhakijoiden jakaminen EU-maille</span><br />
<br />
Koska EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan edellyttämät uudet lait pitää hyväksyttää hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 loppua kaikissa jäsenmaissa, niin maakohtaisista turvapaikanhakijakiintiöistä pitäisi olla jo nyt jonkinlainen yhteisesti hyväksytty näkemys. Sitä ei ole, ei ainakaan julkisesti. Edes jakoperusteista ei ole käyty keskustelua.<br />
<br />
Ensimmäinen mieleen tuleva jakoperuste on asukasluku. Silloin Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi suunnilleen sadasosa eli vuoden 2008 luvuilla noin 2 500 (oli oikeasti 4 000 viime vuonna ja on Maahanmuuttoviraston arvion mukaan 6 000 tänä vuonna). Tämä kuulostaa melko kohtuulliselta, vaikka päätösvallan menettäminen kirpaiseekin.<br />
<br />
Mutta väkiluku tuskin kelpaa jakoperusteeksi esimerkiksi Itä-Euroopan maille tai Saksalle, jotka joutuisivat kasvattamaan vastaanottoaan paljon ja nopeasti. Mihin kiintiöt sitten voivat perustua? Ehkä asetusehdotus antaa siitä vihjeen. Artikla 31 toteaa:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"2. Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että <span style="font-weight: bold;">kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei</span> <span style="font-weight: bold;">vastaa</span> yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja <span style="font-weight: bold;">vaatimuksia</span>, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset <span style="font-weight: bold;">hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään</span>."<br />
</blockquote>Mietinnön perusteluissa Dublin-palautusten keskeyttämisen erityisen tärkeiksi syiksi ilmoitetaan:<br />
<blockquote style="font-style: italic;">"...pressures on their national systems due, in particular, to their <span style="font-weight: bold;">geographical</span> or <span style="font-weight: bold;">demographic</span> situation."<br />
</blockquote>Valtio voi siis kieltäytyä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, mikäli se ei voi tarjota heille tarpeeksi hyviä olosuhteita tai jos sen maantieteellinen sijainti tai väestörakenne on epäsopiva.<br />
<br />
Maantieteellinen sijainti tarkoittanee EU:n ulkorajaa ja sen ylittäviä salakuljetusreittejä, mutta entä väestörakenne eli demografia? Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa tärkeimmät demografiset seikat ovat olleet ulkomaalaisten määrä suhteessa kantaväestöön ja väestötiheys. Suomessa ulkomaalaisväestön ja maahanmuuttajataustaisten muihin Euroopan maihin verrattuna pienen prosenttiosuuden toistaminen on ollut tavallista, kuului se sitten asiayhteyteen tai ei. Suomen pienestä väestötiheydestä taas muistutetaan alinomaan merkityksessä "kyllä tänne mahtuu".<br />
<br />
Voidaankin olettaa, että maakiintiöiden määräämisessä käytetään kriteereinä maan osoittamaa <span style="font-weight: bold;">kykyä</span> vastaanottaa turvapaikanhakijat (vastaanottokeskuspaikkojen määrä ja taso, sosiaalihuollon rakenteet) sekä <span style="font-weight: bold;">ulkomaalaisten pientä suhteellista määrää</span> ja <span style="font-weight: bold;">pientä väestötiheyttä</span>. Nämähän ovat käänteisesti ne syyt, miksi joidenkin maiden <span style="font-style: italic;">ei</span> tarvitse jatkossa vastaanottaa kaikkia turvapaikanhakijoita.<br />
<br />
Edellä luetellut kiintiökriteerit eivät siis perustu tietoon tai edes huhuihin vaan reverse engineering -järkeilyyn. Jatketaan silti pohdintaa niiden pohjalta. Kriteerit nimittäin sopivat parhaiten Pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Pohjoismaat maailman huippua</span><span style="font-weight: bold;">, Suomi rynnistää</span><br />
<br />
Pohjoismaat ottivat viime vuonna vastaan melkein 50 000 turvapaikanhakijaa. Väestömäärään suhteutettuna turvapaikanhakijamäärä on EU:n keskiarvoon verrattuna moninkertainen. Kiintiöpakolaisia Pohjoismaat ottavat vastaan neljä kertaa enemmän kuin muu EU yhteensä. Lisäksi Pohjoismaissa kiintiöihin valitaan etenkin naisia, lapsia, sairaita ja vammaisia.<br />
<br />
Perheenyhdistämisistä ei ole yhteen paikkaan koottuja tilastoja, mutta jotain kertoo äskettäinen uutinen, jonka mukaan Ruotsi saa tänä vuonna arviolta 22 000 turvapaikkahakemusta, mutta peräti 51 000 perheenyhdistämishakemusta.<br />
<br />
Vaikka kukin Pohjoismaa on vuorollaan ollut ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen hampaissa turvapaikanhakijoiden oikeuksien rikkomisesta, niin se on pelkkää hiusten halkomista. Kansainvälisessä vertailussa Pohjoismaat ovat Hollannin ohella turvapaikkateollisuuden supervaltoja. Yksi alaikäisen hakijan ryhmäkotipaikka Suomessa maksaa veronmaksajille 57 000 euroa vuodessa, eikä siinä ole edes kaikki kustannukset. Aikooko muu EU todella nousta Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle parissa vuodessa? Enpä usko.<br />
<br />
Suomi on viime vuosina pyrkinyt tosissaan haastamaan turvapaikkateollisuuden kärkimaan Ruotsin. Vuoden 2009 valtion meno- ja tuloarviota kasattaessa virkamiehet arvioivat turvapaikanhakijamäärän joko tahallaan tai taitamattomuuttaan reippaasti alakanttiin 2 000:een. Todellisen moninkertaisen tulijamäärän selvittyä tehtiin sisäasiainministeriössä nopeasti päätös viisinkertaistaa vastaanottokeskusten vuodepaikkaluku. Halvemmaksi olisi tullut vaikuttaa samaan aikaan käsittelyssä olleen ulkomaalaislain kautta Suomen erityisiin vetovoimatekijöihin kuten liian helppoon oleskeluluvan ja perheenyhdistämisoikeuden saamiseen.<br />
<br />
Ulkomaalaislakia muutettiin kuitenkin vastakkaiseen suuntaan niin, ettei tilapäisen teknisen esteen (liikenneyhteydet, vastahakoisuus) vuoksi Suomeen jääneitä voi enää palauttaa takaisin. Täältä kerran oleskeluluvan saaneet myös jäävät tänne, vaikka esimerkiksi Maahanmuuttovirasto totesi viime viikolla eräät Irakin osat turvallisiksi.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Thors fiksuna</span><br />
<br />
Olen seurannut puolisen vuotta erityisen tarkasti maahanmuuttoministeri <span style="font-weight: bold;">Astrid Thorsin </span>lausuntoja maahanmuuttopolitiikasta. Päättömät kommentit ovat saaneet minut arvioimaan hänet joko hieman yksinkertaiseksi tai sitten kaiken logiikantajun kadottaneeksi. Enää en ole varma johtopäätöksestä.<br />
<br />
Tarkemmin ajatellen esittämällä suomea puhuessaan sanoissaan sekoavaa kielipuolta ja ajamalla keskustelun aina jollekin tuloksettomalle sivuraiteelle Thors on saavuttanut melkein kaikki tavoitteensa. Hän on toimenpiteillään moninkertaistanut humanitaarisen maahanmuuton estämällä tehokkaasti kaikki maahanmuuttoa rajoittavat muutokset ja leimannut kritiikin pelkäksi rasistien huuteluksi. Humanitaarista maahanmuuttoa lisääviä lakeja Thors on puolustellut EU-harmonisoinnilla ja kaikki vetovoimaa vähentävät ehdotukset on hylätty jo alkuvaiheessa. Esimerkiksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmääritystestit eivät millään mahtuneet ulkomaalaislakiin, vaan mieluummin koko ongelman olemassaolo kiistettiin.<br />
<br />
Ilman kehityksen pienintäkään poliittista kyseenalaistamista Suomi on ottanut muutamassa vuodessa valtavan loikan kohti humanitaarisen maahanmuuton mallimaana pidettyä Ruotsia. Tämä on ollut myös ulkomaalaislain muotoiluun vahvimmin vaikuttaneiden Pakolaisneuvonnan ja Vihreiden tavoite. Se seikka, että Ruotsi itse on viimein herännyt tiukentamaan turvapaikkapolitiikkaansa, ei vaikuta lainkaan Thorsin päättäväisyyteen asiassa. Hiljattain radiohaastattelussa hän paheksui maahanmuuttokriitikoita siitä, että he haluavat seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä vasta nyt, kun ne ovat tiukentaneet linjaansa:<br />
<blockquote><span style="font-style: italic;">"On mielenkiintoista, että silloin kun luvut vuoden 2000 alussa oli kaikkialla Pohjoismaissa sellaista 10, 15, 20 tuhatta. Silloin kukaan ei peräänkuuluttanut pohjoismaista yhteistyötä. Se on jonkin verran mielenkiintoista noteerata."</span><br />
- <span style="font-weight: bold;">Astrid Thors</span> Ylen haastattelussa 27.3.2009<br />
</blockquote>Vuoden 2000 alussa muiden Pohjoismaiden turvapaikanhakijamäärät olivat 10 000-12 000 ja Ruotsissa määrä paukahti pari vuotta sen jälkeen yli 30 000:een. Samaan aikaan Suomen vastaanottokeskukset olivat helisemässä tuhansien maahan saapuneiden romanien kanssa. Kaikkien Pohjoismaiden ja etenkin Ruotsin olisi silloin kannattanut ottaa lainsäädännössään mallia Tanskasta, joka sai muutamassa vuodessa pudotettua hakijamäärät viidesosaan.<br />
<br />
<span style="font-style: italic;">(Tuossa samassa haastattelussa Thors valehteli EU:n alueelle saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän lähteneen </span><span style="font-style: italic;"> tänä vuonna </span><span style="font-style: italic;">lisääntymään. <span style="font-weight: bold;">UNHCR</span>:n tilastojen mukaan alkuvuoden trendi on edelleen selvästi laskeva, aivan kuten se oli viime vuonnakin. Suomen luvuissa laskutrendiä ei näy.)</span><br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Synkältä näyttää</span>...<br />
<br />
Kun pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin on suurella vaivalla rahaa säästämättä rakennettu ainutlaatuinen turvapaikkateollinen kompleksi, niin joidenkin mielestä olisi sääli ajaa sitä alas. Näin tulee käymään, mikäli turvapaikanhakijat jaetaan vuoden 2011 jälkeen tasaisesti EU-maiden kesken. Ainoastaan Tanska joutuisi hieman nostamaan vastaanottoaan. Ruotsin ja Norjan kuorma pienenisi murto-osaan ja Suomenkin melkein nykyistä buumia edeltävään tilanteeseen.<br />
<br />
Valitettavasti tuleva Dublin-asetuksen romuttaminen näyttää juonelta saada kaikki maat nopeasti pakotettua EU:n tulevan yhteisen turvapaikkapolitiikan ja maakohtaisten turvapaikanhakijakiintiöiden taakse. Kiintiöiden määrittelyperusteista vaikeneminen on epäilyttävää, erityisesti kun ajattelee Suomen kauhealla vauhdilla paisutettavan vastaanottokapasiteetin tarkoitusta.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">...mutta ehkä sittenkin</span><br />
<br />
Nämä ovat niitä asioita, joissa toivon olevani täysin väärässä ja vain tarpeettoman epäluuloinen. Ehkä taustalla <span style="font-style: italic;">ei ole</span> kenenkään halu muuttaa Pohjoismaita pysyvästi turvapaikanhakijoiden säilytyspaikaksi, ja hakijamäärät saadaan viimeinkin hallintaan.<br />
<br />
Ehkä vuonna 2012 koko EU:n alueella maahanmuuttoa säätelee jämäkästi yhtenäinen turvapaikkalainsäädäntö, jota ei käytetä Suomen etuja vastaan.<br />
<br />
Ehkä vuonna 2012 meillä on maahanmuuttajia motivoiva uusi kotouttamislaki, joka kustantaa itse itsensä, eikä valtion tarvitse enää lahjoa kuntia pakolaisten vastaanottoon.<br />
<br />
Ehkä vuonna 2012 Suomessa <span style="font-style: italic;">suljetaan</span> yli 50 vastaanottokeskusta ja tuhansille niistä taloudellisesti riippuvaisiksi tulleille annetaan lopputili.<br />
<br />
Toivoa sopii. Vaatikaa silti eurovaaliehdokkailta yksiselitteisiä kannanottoja näihin kysymyksiin.<br />
<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
<a href="http://www.europarl.europa.eu/news/expert/infopress_page/022-55223-124-05-19-902-20090506IPR55222-04-05-2009-2009-true/default_fi.htm">Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu: Parlamentti otti kantaa EU:n turvapaikkapakettiin</a> (7.5.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.europarl.europa.eu/oeil/file.jsp?id=5723522">EP: decision of the committee responsible</a> (27.4.20o9)<br />
<br />
<a href="http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A6-2009-0284+0+DOC+XML+V0//FI">Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi<br />
kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin<br />
jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen<br />
käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden<br />
ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)</a> (27.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st16/st16929.fi08.pdf" style="font-style: italic;">Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen<br />
maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin<br />
jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen<br />
käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja<br />
-menettelyjen vahvistamisesta</a> (pdf)<br />
<br />
<a href="http://politiken.dk/politik/article706055.ece">Politiken: EU vil tvinge flygtninge til Danmark</a> (7.5.2009)<br />
(Google-käännös englanniksi) <a href="http://translate.google.com/translate?js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fpolitiken.dk%2Fpolitik%2Farticle706055.ece&sl=da&tl=en&history_state0=">The EU will force refugees to Denmark </a><br />
<br />
<a href="http://euobserver.com/9/28092">EUobserver: MEPs back asylum rules overhaul</a> (8.5.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.svd.se/nyheter/inrikes/artikel_2861275.svd">Svenska Dagsbladet: Färre asylsökande, fler anhöriga</a> (8.5.2009)<br />
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/suomi_valmistautuu_irakilaisten_turvapaikanhakijoiden_palautuksiin_728142.html?origin=rss">YLE Uutiset: Suomi palauttaa irakilaisia turvapaikanhakijoita</a> (7.5.2009)<br />
<br />
<a href="http://yle.fi/puhe/paivankansanedustaja.php?id=3484">YLE Puhe: Päivä kansanedustajana, Astrid Thorsin haastattelu</a>, kohdat 20:40 ja 19:50 (27.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.migri.fi/download.asp?id=tupa+tilastoanalyysi+2008;1370;%7B026CD4EB-1BD4-42F3-9652-551162081D0F%7D">Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysi turvapaikka-asioista 2008</a> (pdf)<br />
<br />
<a href="http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2560">Maahanmuuttovirasto: Turvapaikkahakemukset eräissä Euroopan maissa 2003–2008</a><br />
<br />
<a href="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/62/Asylsokande1995_2007_i_norden.jpg">Wikipedia: Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 1995-2007</a><br />
<br />
<a href="http://www.unhcr.org/statistics/latest-monthly-asylum-data.zip">UNHCR:n turvapaikanhakijatilastot 1-3/2009</a> (zip/xls)<br />
<br />
<a href="http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-08052009-AP/EN/3-08052009-AP-EN.PDF">Eurostatin tilasto turvapaikanhakijoista EU-maissa vuonna 2008</a> (pdf)<br />
<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/aky_2009.html"><br />
Valtion talousarvioesitys 2009</a><br />
Budjetin oletusluvut luvussa <span style="font-style: italic;">Pääluokka 26 > 40. Maahanmuutto<br />
</span><br />
<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU+kaavailee+pakolaisten+sirottelua+maasta+toiseen/1135228081808">Helsingin Sanomat: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen</a> (16.6.2007)<br />
<a href="http://www.poliisi.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/C43FC2CD91A412D1C22575F200202A46?opendocument"><span style="font-style: italic;"><br />
</span>Sisäasiainministeriö: Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta</a> (13.7.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/10081e0897181e29c22575ed0029e0e7/$file/tukholman%20ohjelma_suomi.pdf">Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle:<br />
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten</a> (eli ns. "<span style="font-style: italic;">Tukholman ohjelma</span>") (pdf) (10.6.2009)Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-62424141958240829412009-04-19T18:00:00.052+03:002010-12-29T16:51:36.261+02:00Rasismin ja RKP-kritiikin vastainen julkilausuma<span style="font-weight: bold;">Kuntavaalit ja hämmennys</span><br />
Aloitetaan viime syksyn kuntavaaleista. Maahanmuuttoministeri <span style="font-weight: bold;">Astrid Thors</span> paheksui lokakuussa eräiden <span style="font-style: italic;">nimeltä mainitsemattomien</span> perussuomalaisten ehdokkaiden maahanmuuttajavihamielisyyttä. Thors oudoksui ehdokasvalintoja ja sanoi pelkäävänsä perussuomalaisten suosion kasvavan yhtä suureksi kuin "ulkomaalaisvastaisilla puolueilla" Itävallassa ja Norjassa.<br />
<br />
Vaalituloksen selvittyä pääsyntipukki oli helppo tunnistaa. Hän oli tietenkin Helsingin kaupunginvaltuustoon valittu <span style="font-weight: bold;">Jussi Halla-aho</span>, jonka nimeä ei kenenkään kuolevaisen poliitikon tai politiikantoimittajan pitänyt ennen vaalipäivää ääneen lausuman.<br />
<br />
Heti vaalien jälkeen oikeusministeri <span style="font-weight: bold;">Tuija Brax</span> (vihr.) ilmoitti uusien valtuustojen tarvitsevan koulutusta rasististen puheenvuorojen kitkemiseksi. Toimenpide ei kuulemma mitenkään liittynyt perussuomalaisten vaalivoittoon, vaan puheenvuorojen sensurointia oli yleisesti toivottu jo pitemmän aikaa. Tämä selvä.<br />
<br />
Pari viikkoa vaalien jälkeen Vihreiden naisjärjestö ilmoitti harkitsevansa rikosilmoituksen tekemistä Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista. Viikkoa myöhemmin Vihreät Naiset tekivät tutkintapyynnön. Syytös oli niinkin erikoinen kuin <span style="font-style: italic;">raiskauksiin yllyttäminen</span>. Tällaista tutkintapyyntöä ei ollut Suomessa varmaan koskaan ennen tehty, ei ainakaan puoluejärjestö yksityishenkilöä vastaan.<br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-weight: bold;">Vanhanen jyrähtää</span><br />
Tammikuun 14. päivä pääministeri <span style="font-weight: bold;">Matti Vanhanen</span> antoi rasismiaiheisen haastattelun ruotsinkieliseen Hufvudstadsbladetiin. Suomenkielisissä lehdissä sitä referoitiin näyttävästi ilmoittamalla Vanhasen "<span style="font-style: italic;">olevan valmis </span><span style="font-style: italic;">vaikka </span><span style="font-style: italic;">barrikadeille rasismin torjumiseksi</span>". Alkuperäisessä tekstissä ei tosin noin sanottu, mutta kukapa suomenkielinen Höblää lukisi? Vanhasen haastattelusta päällimmäiseksi jäi huoli perussuomalaisten vaalimenestyksestä ja halu tukahduttaa kriittinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta.<br />
<blockquote style="font-style: italic;">– Äänestäjillä ei saa olla sellaista illuusioita, että he saavat ilmaista ulkomaalaisvihamielisyytensä vaaleissa esimerkiksi perussuomalaisia äänestämällä, Vanhanen sanoo lehdelle.<br />
<br />
Puheet esimerkiksi hallitsemattomista siirtolaisvirroista on Vanhasen mukaan lopetettava.</blockquote>Jo tuona <span style="font-style: italic;">samana päivänä</span> ministeri <span style="font-weight: bold;">Stefan Wallin</span> (rkp) ehdotti puolueille yhteistä rasisminvastaista julkilausumaa.<br />
<blockquote style="font-style: italic;">Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) ehdottaa, että puolueet laatisivat yhteisen julkilausuman, jossa ne sanoutuisivat irti rasistisista sanoista ja teoista EU-vaalikampanjoinnissa.<br />
<br />
"Julkilausumassa puolueet ilmoittaisivat, etteivät ne hyväksy ehdokkaidensa tai muiden puolueaktiivien julkisesti levittävän muukalaisvihamielisiä mielipiteitä", Wallin kaavailee.</blockquote>Wallin ehätti heti torjumaan käsityksen julkilausumasta lyömäaseena perussuomalaisia vastaan.<br />
<span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">Tähän mennessä ärhäkintä ääntä maahanmuuttopolitiikasta on pitänyt perussuomalaiset. Wallin kuitenkin korostaa, että hänen aloitteensa ei ole suunnattu ketään vastaan vaan se on ilmaisu monikulttuurisuuden puolesta.</span></blockquote>Eduskuntapuolueet olivat sitoutuneet rasisminvastaisuuteen jo vuonna 1998 ja tuo sopimus on edelleen voimassa. Wallin kuitenkin halusi luonnostella uuden version vanhasta sopimuksesta pelkästään kevään 2009 eurovaaleja varten. RKP:n puoluesihteeri <span style="font-weight: bold;">Ulla Achrén</span> alkoi vetämään projektia.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rasisti kiikkiin</span><br />
Julkilausumasta ei kuultu mitään pariin kuukauteen. Sitten 19.3. puoluesihteeri Achrén tuli esiin Hufvudstadsbladetissa vain viikkoa ennen kuin perussuomalaisten puoluehallituksen piti käsitellä Jussi Halla-ahon eurovaaliehdokkuus. Achrén ilmoitti, että puolueiden puheenjohtajien allekirjoitettua rasisminvastaisen julkilausuman, se tulee yksiselitteisesti estämään Halla-ahon valitsemisen perussuomalaisten ehdokkaaksi.<br />
<span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">- Olemme kirjoittaneet uuden tekstin, mutta se on kyllä yhtä velvoittava kuin vuoden 1998 sopimuskin. Puolueet puuttuvat kaikkeen, minkä voidaan tulkita olevan maahanmuuttajavastaista, arvioi Achrén.</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;">Miten käy Jussi Halla-ahon ehdokkuudelle, jos <span style="font-weight: bold;">Timo Soini </span>allekirjoittaa sopimuksen?</span><br />
<span style="font-style: italic;">- Silloin Halla-aho ei voi olla perussuomalaisten listalla. Tämä on täysin selvää, asiassa on nollatoleranssi. (käännös ruotsista)<br />
</span></blockquote>Tämä oli mielenkiintoinen näkemys. Tuossa vaiheessa julkilausuman tekstin muotoilu oli nimittäin edelleen kesken. Sitä paitsi julkilausuma koskee vain kevään 2009 eurovaalikampanjaa, jota Halla-aho ei ollut voinut tuossa vaiheessa aloittaa. Eihän hän ollut vielä ehdokaskaan. Missään ei ole kerrottu kuka tekee julkilausumaa koskevat tulkinnat. Ainakaan Achrénia ei kukaan ole siihen valtuuttanut.<br />
<br />
Ilmeisesti Achrénille sattui pikku kömmähdys. Hän lipsautti hieman liian aikaisin julistuksen tavoitteen eli Halla-ahon ehdokkuuden estämisen. Vahinko ei kuitenkaan ollut suuren suuri, sillä kukapa suomenkielinen Höblää lukisi?<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Soini heittäytyy hankalaksi</span><br />
Julkilausuman teksti valmistui perjantaina 27. maaliskuuta eli vain päivää ennen perussuomalaisten ratkaisevaa puoluehallituksen kokousta. Hufvudstadsbladet ehti ensin uutisoida myös Soinin allekirjoittavan tekstin.<br />
<span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">- Osa on suoraan hyväksynyt Wallinin kirjoittaman luonnoksen. Osa on tehnyt siihen parannuksia ja korjauksia. Nyt kaikki puoluejohtajat ovat hyväksyneet tekstin. Myös Timo Soini, sanoo RKP:n puoluesihteeri Ulla Achrén joka veti hanketta. (käännös ruotsista)</span></blockquote>Myöhemmin samana päivänä HBL:n uutisteksti korvattiin toisella, jonka mukaan Soini ei aiokaan allekirjoittaa sopimusta.<br />
<span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">- Olen jo allekirjoittanut yhden sopimuksen ja sitä toki noudatan. Uuden sopimuksen suhteen RKP on käyttäytynyt uskomattoman tökerösti. Hufvudstadsbladetissa on yritetty vaikuttaa meidän ehdokasasetteluumme. Sellainen ei sovi demokratiaan. (käännös ruotsista)</span></blockquote>Soini viittaa Hufvudstadsbladetin painostuksella paitsi sen uutisointiin rasisminvastaisesta julkilausumasta, niin etenkin lehden toimittajan <span style="font-weight: bold;">Björn Månssonin</span> kirjoituksiin, jopa natsiherjoihin. Pääkirjoitustoimittaja Månsson (RKP:n eurovaaliehdokas muuten) on sekä toivonut että maanitellut Soinilta pesäeroa maahanmuuttokritiikkiin ja etenkin Jussi Halla-ahoon. Månsson on ollut liikuttavan huolissaan Soinin ja perussuomalaisten maineesta. Etenkin kun hän vielä syksyllä toivoi, ettei RKP:n tulevissa eurovaaleissa häviämä paikka mene ainakaan perussuomalaisille.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Persujen ehdokasvalinta</span><br />
Lauantaina 28.3. Timo Soini ilmoitti yllättäen asettuvansa itse ehdokkaaksi eurovaaleihin. Jussi Halla-aho tiputettiin pois listalta, koska "puolueen ulkopuoliset tahot olivat yrittäneet vaikuttaa ehdokasasetteluun". Soini tarkoitti painostuksella Halla-ahon valitsijayhdistyksen eurovaaliehdokkuutta varten keräämää nimilistaa, ei esimerkiksi RKP:n junailemaa Halla-ahon ehdokkuuden estävää julkilausumaa, pääministeri Matti Vanhasen tai ex-pääministeri <span style="font-weight: bold;">Paavo Lipposen</span> kannanottoja, vihreiden puoluesihteeri <span style="font-weight: bold;">Panu Laturin</span> ehdokasevästystä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä <span style="font-weight: bold;">Jorma Kalskeen</span> <span style="font-style: italic;">edellisenä päivänä</span> Halla-ahoa vastaan nostamaa syytettä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Soini arvioi perussuomalaisten menettävän Halla-ahon hylkäämisen myötä noin 20 000 ääntä, joten kovin kevytmielisesti päätöstä ei varmaankaan tehty.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Julistuksen hyväksyminen</span><br />
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat (paitsi Soini) kokoontuivat 16.4. allekirjoittamaan rasisminvastainen julistuksen. RKP julkaisi heti aiheesta tiedotteen ja julistuksen sisällön nettisivuillaan, tosin vain ruotsinkielisellä puolella. Mikään muu puolue ei ole tiedottanut allekirjoitustapahtumasta mitään. Julistuksen suomenkielistä versiota ei ole julkaistu.<br />
<br />
Julistuksen sisältö on aika ympäripyöreää. Mielenkiintoisinta siinä ovatkin muutokset vuoden 1998 versioon. Silmiin pistää pari uutta kohtaa:<br />
<span style="font-style: italic; font-weight: bold;"></span><blockquote><span style="font-style: italic; font-weight: bold;">"Puolueellamme on yksiselitteisesti nollatoleranssi rasismiin."</span></blockquote>Julistuksessa ei kuitenkaan määritellä rasismia. Siinä ei myöskään määritellä nollatoleranssia. Siksi "nollatoleranssi rasismiin" voi tarkoittaa mitä tahansa ja siksi ei mitään. Aivan kuten "totaalinen tasa-arvo", se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei kestä lähempää tarkastelua. Ihmiset eivät ole yksimielisiä näin epämääräisten käsitteiden sisällöstä.<br />
<br />
Toinen uusi kohta on vielä huolestuttavampi.<br />
<span style="font-style: italic; font-weight: bold;"></span><blockquote><span style="font-style: italic; font-weight: bold;"> “Meidän on tehokkaasti käytettävä oikeusjärjestelmämme tarjoamia välineitä torjuaksemme rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tekoja.” </span><span style="font-style: italic;">(käännös ruotsista)</span><span style="font-style: italic; font-weight: bold;"><br />
</span></blockquote>Kuinka <span style="font-style: italic;">puolueet </span>voivat käyttää hyväksi <span style="font-style: italic;">oikeusjärjestelmän tarjoamia välineitä</span>? Tämä ei kai voi olla mitään muuta kuin viittaus Vihreiden Naisten nostamaan oikeusjuttuun Jussi Halla-ahoa vastaan. Tajusivatko puheenjohtajat mitä tällaiseen oikeusjärjestelmän politisointiin sitoutuminen oikeasti tarkoittaa? Julistus <span style="font-style: italic;">velvoittaa puolueita strategisten rasismisyytteiden nostamiseen</span> ketä tahansa epätoivottua maahanmuuttokeskustelua herättävää henkilöä vastaan.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Miksi näin?</span><br />
Kertakäyttöisen rasisminvastaisen julistuksen tarkoitus oli estää etenkin maahanmuuttoministeri Thorsiin kohdistunut voimistuva kritiikki. Julistus antaa sopivan lyömäaseen kaikkiin suuntiin ja etenkin perussuomalaisia vastaan. Allekirjoittajia voidaan syyttää lupausten pettämisestä. Astrid Thors kiirehtikin tuoreeltaan paheksumaan <span style="font-weight: bold;">Ben Zyskowiczilta</span> saamaansa maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä nollatoleranssisopimuksen rikkomiseksi. Eli rasismiksi.<br />
<br />
Allekirjoittamisesta kieltäytynyt Soini on hänkin vapaata riistaa. Keskustanuoret julkaisivat tiedotteen, jossa arveltiin perussuomalaisten olevan avoimen rasistinen, ehkä jopa rikollinen puolue.<br />
<span style="font-style: italic;"></span><blockquote><span style="font-style: italic;">- Rikoslaissa on kielletty kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Ulkomaalaisviha on siis laitonta. Nyt herää kysymys siitä, hyväksyykö Timo Soini rikollisen toiminnan puolueessaan, kysyy KOL:n puheenjohtaja <span style="font-weight: bold;">Antti Kurvinen</span>. </span></blockquote><span style="font-style: italic;"></span>Kaksi rasismisyytöstä oli vasta ensimmäisen päivän saldo. Lisää syytöksiä - ja rikossyytteitä - on kevään mittaan tulossa, joten kiitoksia paljon RKP maahanmuuttopoliittisen keskustelun viemisestä uudelle tasolle.<span style="font-weight: bold;"><br />
<br />
Kepeät mullat </span><span style="font-weight: bold;">RKP</span><br />
Vielä vuoden 2007 puoluekokouksessaan RKP vaati ruotsinkielisille kiintiöpaikkaa europarlamenttiin. Siihen ei suostuttu. Nyt kun RKP:n kannatus hiljalleen hiipuu ja Suomen europarlamenttipaikkoja vähennettiin yhdellä, RKP tulee menettämään ainoan paikkansa. Eduskuntavaaleihin kaavailtu 3,5-4 prosentin äänikynnys pelottaa RKP:tä tosissaan. Syystäkin.<br />
<br />
RKP:n rasisminvastainen julistus ja Hufvudstadsbladetin rasismikirjoitukset ovat viimeinen epätoivoinen keino jarruttaa väistämätöntä muutosta ja heittää kapuloita uhkaksi koettujen perussuomalaisten rattaisiin. Riippumatta perussuomalaisten tai Halla-ahon vaalimenestyksestä, RKP:n ykkösketju Wallin, Thors ja Achrén on näiden vaalien varmin häviäjä.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kuntavaalit ja hämmennys</span><br />
<a href="http://www.ksml.fi/kuntavaalit/thors-oudoksuu-perussuomalaisten-ehdokkaita/264009">Keskisuomalainen/STT: Thors oudoksuu perussuomalaisten ehdokkaita</a> (17.10.2008)<br />
<br />
<a href="http://www.yle.fi/vaalit/2008/id105911.html">YLE: Ministeriö varautuu vihapuheisiin valtuustoissa</a> (28.10. 2008)<br />
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=bI_vdxpVVAU">TV-uutiset </a>(video, 2:20)<br />
<br />
<a href="http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/P1BD/008C6022BA6A54C7C225750100353DA1?opendocument">Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää muistuttaa puolueita rasismin vastaisista sitoumuksista</a> (14.11.2008)<br />
<br />
<a href="http://www.vihreatnaiset.fi/2008/11/12/vihreat-naiset-valtuustojen-puututtava-naisiin-kohdistuvaan-vakivaltaan/">Vihreät Naiset: Valtuustojen puututtava naisiin kohdistuvaan väkivaltaan</a> (12.11.2008)<br />
<a href="http://www.vihreatnaiset.fi/2008/11/19/vihreat-naiset-jattaa-tutkintapyynnon-helsinkilaisvaltuutetun-raiskauspuheista/">Vihreät Naiset jättää tutkintapyynnön helsinkiläisvaltuutetun raiskauspuheista</a> (18.11.2008)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Vanhanen jyrähtää<br />
</span><a href="http://hbl.fi/text/inrikes/2009/1/14/d22139.php">HBL: Vanhanen kräver krafttag mot rasism</a> (14.1.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos:</span> <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hbl-vanhanen-ei-sied-rasismia.html">Vanhanen ei siedä rasismia<br />
</a><br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/vanhanen_lahtisi_barrikadeille_rasismia_vastaan_478926.html">YLE: Vanhanen lähtisi barrikadeille rasismia vastaan</a> (14.1.2009)<br />
<a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen+varoittaa+puolueita+rasismin+lietsomisesta/1135242718817">Helsingin Sanomat/STT: Vanhanen varoittaa puolueita rasismin lietsomisesta</a> (14.1.2009)<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1633886">Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Matti Vanhasen pelko: Taantuma lisää rasismia</a> (14.1.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/1/14/w22163.php">HBL: EU-val utan främlingshat?</a> (14.1.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos:</span> <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hs-wallin-ehdottaa-puolueille-yhteist.html">EU-vaalit ilman muukalaisvihaa?</a><br />
<a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Wallin+ehdottaa+puolueille+yhteist%C3%A4+rasisminvastaista+julkilausumaa/1135242735278?ref=rss">Helsingin Sanomat: Wallin ehdottaa puolueille yhteistä rasisminvastaista julkilausumaa</a> (14.1.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.eumc.eu.int/eumc/index.php?fuseaction=content.dsp_cat_content&catid=3ef0500f9e0c5&contentid=3ef0568924fa5">Euroopan rasismin vastainen peruskirja</a> (28.2.1998)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Rasisti kiikkiin</span><br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/3/19/w25009.php">HBL: Appell stoppar Halla-ahos EU-kandidatur?</a> (19.3.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos: </span><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/hbl-julkilausuma-estaa-halla-ahon-eu.html">Julkilausuma estää Halla-ahon EU-ehdokkuuden?</a><br />
<br />
<a href="http://www.halla-aho.com/scripta/bajs_i_byxbenet.html">Jussi Halla-ahon kommentti RKP:n julkilausumasta: Bajs i byxbenet</a> (21.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://hbl.fi/text/inrikes/2009/3/23/d25202.php"></a><a href="http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=3872.0;attach=1311;image">Ilta-Sanomat: Rivit rakoilevat?</a> (24.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=154391">YLE/Svenska: Soini avvaktar med appell mot rasism</a> (26.3.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos:</span> <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/yle-soini-empii-rasisminvastaisen.html">Soini empii rasisminvastaisen julkilausuman kanssa</a><br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Soini heittäytyy hankalaksi</span><br />
HBL: Appellen mot rasism är klar (1. versio)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/3/27/w25362.php">Ord står mot ord</a> (2. versio) (27.3.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennokset:</span> <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/hbl-rasisminvastainen-julkilausuma.html">Rasisminvastainen julkilausuma valmis/Sana sanaa vastaan</a><br />
<br />
<a href="http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=154583&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10">YLE Svenska: Ännu oklart om Sannf och deklaration</a> (27.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://translate.google.com/translate_t#sv%7Cen%7C">Google-käännös ruotsista englanniksi</a><br />
<a href="http://translate.google.com/translate_t#sv%7Cfi%7C">Google-käännös ruotsista suomeksi </a><span style="text-decoration: underline;"><br />
<br />
</span><a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2008/12/13/d21196.php">HBL/Björn Månsson: När frisinnet blir hårt trängt </a>(13.12.2008)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/1/15/d22179.php">HBL/Björn Månsson: Vanhanen sätter ned foten mot rasism och för svenskan</a> (15.1.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos</span>: <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/hbl-vanhanen-otti-kantaa-rasismia.html">Vanhanen otti kantaa rasismia vastaan ja ruotsin kielen puolesta</a><br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/2/18/d23610.php">HBL/Björn Månsson: Soini drar alltför snäv rasistgräns</a> (18.2.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/3/21/d25073.php">HBL/Björn Månsson: En rakryggad kristdemokrat</a> (21.3.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/3/23/d25155.php">HBL: Björn Månsson kandiderar i EU-valet</a> (23.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2008/12/15/w21247.php">HBL: "Thors bör ändå avgå"</a> (15.12.2008)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/1/16/w22258.php">HBL: I grumliga vatten</a> (16.1.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/2/9/w23260.php">HBL: Anonyma inlägg vållar huvudbry</a> (9.2.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/2/13/w23461.php">HBL: Nazislagord skriks ut på Sannfinländares Facebook</a> (13.2.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos</span>: <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/02/hbl-natsisanoja-perussuomalaisen.html">Natsisanoja perussuomalaisen Facebook-sivulla</a><br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/2/18/w23660.php">HBL: Ljumt intresse för ny pakt mot rasism</a> (18.2.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/3/31/d25474.php">HBL: Soini utnyttjar väljarna i EU-valet</a> (31.3.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/4/4/w25706.php">HBL: Halla-aho lämnar Sannfinländarna</a> (4.4.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/4/17/d26213.php">HBL: Thors får kritik från alla håll</a> (17.4.2009)<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/4/17/d26217.php">HBL: Intoleransen gör sig bred</a> (17.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://stefanwallin.blogsome.com/">Ministeri Stefan Wallinin kotisivut</a><br />
Att bära ansvar är inte alltid populärt (19.4.2009)<br />
<span style="font-style: italic;"></span><br />
<blockquote><span style="font-style: italic;">På köpet med det ansvaret kommer ohjälpligen mängder av ovett och påhopp. Men ansvaret måste bäras av någon - och i detta fall är det sfp:s historiska uppdrag att göra det. Snabbvinster finns det inte att hämta på detta politikområde. <span style="font-weight: bold;">Men jag är övertygad om att historieskrivningen kommer att visa att valperioden 2007-11 blev en vattendelare i den blåvita utlänningspolitiken.</span></span></blockquote>Mångfald! (27.3.2009)<br />
<span style="font-weight: bold;"><br />
Persujen ehdokasvalinta</span><br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1669031">Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Halla-aholle syyte blogiteksteistä</a> (27.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Timo+Soini+ehdolle+EU-vaaleihin/1135244724112?ref=rss">Helsingin Sanomat: Timo Soini ehdolle EU-vaaleihin</a> (28.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Halla-aho+ei+mahtunut+listalle/1135244724559">Helsingin Sanomat: Halla-aho ei mahtunut listalle</a> (28.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1669392">Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: "Painostus esti Halla-ahon ehdokkuuden"</a> (28.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2008/12/yle-paavo-lipponen-perussuomalaisista.html">YLE: Paavo Lipponen perussuomalaisista ja 30-luvusta</a> (20.12.2008)<br />
<span style="font-style: italic;"></span><br />
<blockquote><span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Toimittaja</span>: Puhutteko te nyt ihan suoraan rasismista?</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Lipponen</span>: Puhun sellaisesta, kun kysymys on myöskin akateemisista henkilöistä, jotka perustelevat </span><span style="font-style: italic;">omissa artikkeleissaan ja blogeissaan </span><span style="font-style: italic;">samantyyppistä ideologiaa kuin 30-luvulla liikkui äärioikealla. Tämä ei ole sitä millä tavalla perussuomalaiset <span style="font-weight: bold;">Timo Soinin </span>johdolla esiintyivät vaaleissa. Eli nyt ollaan menossa aika tavalla äärioikealle, jos tämä kehitys jatkuu perussuomalaisissa.</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Toimittaja</span>: Pitäisikö toisten puolueiden nyt jotenkin ottaa kantaa tähän asiaan?</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Lipponen</span>: Minusta tämä on asia jota ei voida sivuuttaa</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Toimittaja</span>: Millä tavalla siihen ehkä pitäisi puuttua? Se on kuitenkin tämän kansanvallan tuotos.</span><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Lipponen</span>: Ei vaikenemalla, vaan näihin asioihin pitää tarttua, koska olemme nähneet mitä muualla Euroopassa on tapahtunut kun on ikään kuin päästetty pullon henki irti.</span></blockquote><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/03/vihreiden-puoluesihteeri-pida-timo.html">Vihreät: Puoluesihteeri Panu Laturin puheenvuoro valtuuskunnassa</a> (28.2.2009)<br />
<span style="font-style: italic;"></span><br />
<blockquote><span style="font-style: italic;">"Lopuksi haluan toivottaa voimia <span style="font-weight: bold;">Timo Soinille</span> siinä, että hän pystyy pitämään rasismin poissa perussuomalaisista. Uskon, ja toivon että Timo on tässä tosissaan. Pidä Timo homma kurissa. Ja valitse ehdokkaasi tarkoin."</span></blockquote><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/04/ilta-sanomat-soinin-piinaviikot.html">Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Soinin piinaviikot</a> (11.4.2009)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Julistuksen hyväksyminen<br />
</span><a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Timo+Soini+ei+aio++allekirjoittaa+rasismin+vastaista+vetoomusta/HS20090415SI2YO02hn9">Helsingin Sanomat: Timo Soini ei aio allekirjoittaa rasismin vastaista vetoomusta</a> (15.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.sfp.fi/start/#article-839-3219-antirasismappellen-skrevs-under">RKP:n tiedote ja rasisminvastainen julistus ruotsiksi: Anti-rasismappellen skrevs under</a> (16.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1675553">Ilta-Sanomat/STT: Timo Soini ei allekirjoittanut rasismivetoomusta</a> (16.4.2009)<br />
<br />
Pääkirjoituksia<br />
<a href="http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194617137866&p=1194613395268&pagename=LKAWrapper">Lapin Kansa: Rasismilla eurovaaleihin?</a> (17.4.2009)<br />
<a href="http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Puolustakaa+oikeasti+ihmisoikeuksia/1135245260618">Helsingin Sanomat: Puolustakaa oikeasti ihmisoikeuksia</a> (18.4.2009)<br />
<a href="http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/rasismilla-ei-pit%C3%A4isi-leikitell%C3%A4/416903">Savon Sanomat: Rasismilla ei pitäisi leikitellä</a> (18.4.2009)<br />
<a href="http://www.ess.fi/?article=233511">Etelä-Suomen Sanomat: Turhaa venkoilua Soinilta</a> (20.4.2009)<br />
<a href="http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194613652419&p=1194597225313&packedargs=packedargs%3Dsectionpage%253DPaakirjoitukset%2526assetname%253DKatainen%252Boikeassa&pagename=KSAWrapper&rendermode=previewnoinsite">Kainuun Sanomat: Katainen oikeassa</a> (21.4.2009)<br />
<br />
Strateginen rasisminvastainen käräjöinti<br />
<span style="font-style: italic;">Euroopan rasismin vastaisen verkoston</span> Enar-Finlandin tiedotuslehti <a href="http://cms.horus.be/files/99935/MediaArchive/pdf/Finland_FI.pdf">Vastaus rasismiin Suomessa</a> (pdf)<br />
<blockquote style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Rasisminvastaisuus</span> on melko uusi alue laeissa ja kansalaisjärjestöjen tehtävä on kasvattaa yleistä tietoisuutta niistä mahdollisuuksista, joita sillä on. Tästä johtuen <span style="font-weight: bold;">strategisesta käräjöinnistä on tullut hyödyllinen asianajotekniikka</span>, kansalaisjärjestöt voivat sekä suoranaisesti ottaa osaa strategiseen käräjöintiin että tukea muita keräämällä tietoa, arvioimalla mahdollisia uhreja ja ottamalla osaa asianajamiseen.</blockquote><span style="font-weight: bold;">Miksi näin?</span><br />
Ben Zyskowiczin puhe eduskunnassa: <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_38_2009_ke_p_2.shtml#pvuoro3">Eduskunnan pöytäkirja</a> (15.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904159418940_uu.shtml">Iltalehti: Ministeri Thorsin luottamus koetuksella</a> (16.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Thors+syytt%C3%A4%C3%A4+Zyskowiczin+rikkoneen+pelis%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6j%C3%A4+turvapaikkaripityksess%C3%A4/1135245229286">Helsingin Sanomat: Thors syyttää Zyskowiczin rikkoneen pelisääntöjä turvapaikkaripityksessä</a> (17.4.2009)<br />
<a href="http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=156427">YLE/Svenska: Thors dömer ut Samlingspartiets kritik</a> (22.4.2009)<br />
<span style="font-style: italic;">Suomennos:</span> <a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/04/fst-kokoomus-pakolaispolitiikkaa-pitaa.html">Thors tuomitsee Kokoomuksen kritiikin</a><br />
<br />
<a href="http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaista/?id=498">Nuoret keskustalaiset: Ovatko Perussuomalaiset avoimesti rasistinen puolue?</a> (17.4.2009)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kepeät mullat </span><span style="font-weight: bold;">RKP</span><br />
<a href="http://sfp.fi/files/Partidagsbeslut/Allmanpolitisk%20resolution%20fran%20partidagen%20i%20Vanda%202007.doc">RKP: Partidagen i Vanda 2007, Allmänpolitisk resolution</a> (doc)<br />
<br />
<a href="http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/4/14/d26082.php">HBL: Prognos: SFP utan mandat i EU-valet</a> (14.4.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.rkp.fi/fi/uutisarkisto/artikel-53-641.html">RKP: Äänikynnys epädemokraattinen mekanismi</a> (8.2.2008)Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-86416961033188016372009-04-15T18:00:00.043+03:002010-03-04T22:16:26.671+02:00Astrid Thors turvapaikkapolitiikan esteradallaMaahanmuuttoministeri <span style="font-weight: bold;">Astrid Thors</span> heräilee helmikuussa läpi runnomansa ulkomaalaislain jälkeisiltä kauneusuniltaan. Iltalehden tentissä toimittaja kyselee tällä kertaa varsin vaikeita, eikä uninen Astrid oikein muista mitä mieltä on mistäkin asiasta ennen ollut. Suoriin kysymyksiin vastaaminen on Thorsin tapauksessa niin harvinaista herkkua, että se ansaitsee yksityiskohtaisen kommentoinnin. Lähdetäänpä purkamaan haastattelua.<br /><a name='more'></a><br /><span style="font-weight: bold;">Turvapaikanhakijamäärän räjähdysmäinen kasvu</span><br /><blockquote style="font-style: italic;"><br />Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) sai helmikuun "politiikkariihessä" valmisteltavakseen kiireellisesti tarkistuksia turvapaikkapolitiikkaan.<br /><br />Miksi turvapaikanhakijoiden määrä on noussut Suomessa räjähdysmäisesti, ministeri Thors?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Tämän selittää ennen kaikkea huonontunut tilanne Somaliassa sekä se, että jotkut Euroopan maat ovat kiristäneet linjaansa Irakin suhteen. Esimerkiksi Ruotsilla on takaisinottosopimus Irakin ja Afganistanin kanssa.</span><br /></blockquote><span style="font-style: italic;">1. syy: Huonontunut tilanne Somaliassa</span><br /><br />Somalian tilanteen huonontumista on vaikea arvioida Suomesta. Ehkä jonkinlaisena indikaattorina voidaan pitää pakolaismäärän kasvua. Somalialaisturvapaikanhakijoita todellakin ilmoittautui viime vuonna EU:n alueella 68 prosenttia edellisvuotta enemmän.<br /><br />Kaikki siis kunnossa? No, ei.<br /><br />Somalihakijoiden määrä kasvoi suhteessa eniten koko Euroopassa juuri Suomessa (+1350 %). Ruotsissa (+12 kpl) ja Tanskassa (+10 kpl) hakijamäärä pysyi suunnilleen ennallaan. Miksi somalialaiset matkustivat EU:n ulkorajoilta Etelä-Euroopasta Tanskan ja Ruotsin halki ja ilmoittautuivat vasta Suomen viranomaisille? Lähtömaan huonontuneen turvallisuustilanteen luulisi lisäävän turvapaikkahakemuksia etenkin ensimmäisissä turvallisissa maissa.<br /><br /><span style="font-style: italic;">2. syy: Muiden maiden kiristynyt linja Irakin suhteen</span><br /><br />Jotkut Euroopan maat ovat kiristäneet linjaansa Irakin suhteen. Pelkkä Irakista saapuminen ei enää ole oleskeluluvan tae. Useimmissa maissa se ei tosin ole sitä ollut koskaan. Käsitystä Irakin turvallisuustilanteen helpottumisesta tukee irakilaisten turvapaikanhakijoiden vähentyminen. EU:n alueelle heitä tuli viime vuonna 31 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 280 prosenttia.<br /><br /><span style="font-style: italic;">3. syy: Ruotsin takaisinottosopimus Irakin kanssa</span><br /><br />Ruotsi solmi 18.2.2008 Irakin kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa helpommat käännytykset ja karkotukset. Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä Ruotsissa romahtikin viime vuonna kolmasosaan aiemmasta. Siksikö Suomeen pyrkijöiden määrä lähes nelinkertaistui (+280 %)? Ehkä osittain, mutta se ei selitä kaikkea.<br /><br />Myöskään Tanskalla ei ole palautussopimusta, mutta silti siellä irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä laski 30 prosenttia. Somalialaisten lisäksi myös irakilaiset matkaavat nykyään sivuilleen katsomatta Tanskan ja Ruotsin läpi ja seilaavat sitten lautalla Suomeen asti.<br /><br />Vetoaminen muiden maiden kiristyneeseen linjaan tai palautussopimuksiin on Thorsilta kehno tekosyy, koska Maahanmuuttovirasto on huomauttanut Suomen poikkeavasta linjasta jo useita vuosia, viimeksi ulkomaalaislain käsittelyn aikana. Myös Ruotsin palautussopimuksesta ja sen vaikutuksista on tiedetty pitkään. Miksei Thors ole reagoinut tiukentamalla suomalaista turvapaikkakäytäntöä ja neuvottelemalla Suomelle omaa sopimusta? Sen sijaan hän tuhlasi paljon aikaa ja energiaa etukäteen kelvottomaksi tiedetyn ulkomaalaislain läpiviemiseen.<br /><br /><span style="font-weight: bold;"> Suomen turvapaikkapoliittinen linja</span><br /><blockquote style="font-style: italic;"><br />Miksi Suomi on poikennut EU:n yhdessä sovitusta maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisesta linjasta?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole olemassa - eikä pohjoismaista. En usko, että Somalian suhteen on eroavaisuuksia maiden linjoissa, mutta Irakin osalta eroja kyllä varmaan on. Kun suhtautuminen on hyvin erilainen eri maissa, ihmiset (turvapaikanhakijat) siirtyvät maasta toiseen. Missä on kireämpi linja, sieltä lähdetään muualle. Joidenkin valuuttojen heikentyminenkin voi vaikuttaa tähän.</span><br /></blockquote>Thorsin mukaan eurooppalaista tai pohjoismaista linjaa ei ole olemassa. Tämä on kummallista, sillä vielä pari kuukautta sitten hän itse käytti noita yhteisiä linjoja perusteluna uudelle ulkomaalaislaille. Kuukausi sitten Thors ehdottikin jo Pohjoismaiden turvapaikkakäytännön yhtenäistämistä. Mikäs siinä, tehdään vaikka heti Suomen linjaan tarvittavat tiukennukset.<br /><br />Muilla Pohjoismailla on oma linjansa ja se poikkeaa Suomen linjasta. Vain Suomessa Irakista, Somaliasta tai Afganistanista lähtenyt saa oleskeluluvan pelkän lähtömaan perusteella. Yksilöllinen tutkinta kyllä suoritetaan, mutta sen tulos ei vaikuta oleskeluluvan myöntämiseen.<br /><br />Thorsin väite, että Somalian suhteen kaikki maat olisivat samassa linjassa, on valetta. Esimerkiksi Ruotsissa Somaliasta saapuneella turvapaikanhakijalla pitää olla näyttöä henkilökohtaisesta vainosta. Puolet hakemuksista hylätään. Näistä ja muista eroista Maahanmuuttovirasto on varoitellut jo vuosia.<br /><br />Thors tuntuu vasta nyt havainneen, että turvapaikanhakijat todellakin menevät sinne mihin helpoimmin pääsevät. Juuri tästä ulkomaalaislakiadressissa oli kyse. Emme halua, että Suomi on turvapaikanhakijoille Euroopan houkuttelevin kohde. Nyt se on juuri sitä.<br /><br />Valuuttakurssien vetäminen keskusteluun turvapaikkapolitiikasta on jotain ihan uutta. Kuulisin tästä aiheesta mielelläni lisää. Vaikka vähän ennen nukkumaanmenoa.<br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Suomen houkuttelevuus on lisääntynyt, kun muissa maissa on kiristetty linjaa?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Kyllä se on just näin. Ruotsin kiristynyt politiikka erityisesti Irakin suhteen näkyy meillä.</span><br /></blockquote>Kumma ettei Ruotsin kiristynyt politiikka näy ollenkaan Tanskassa, siellä irakilaisten määrä on vähentynyt. Kumma ettei Thors ole ministeriaikanaan mitenkään reagoinut Maahanmuuttoviraston varoituksiin naapurimaiden kiristyvän politiikan seurauksista.<br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Tiukentaako Suomi omaa linjaansa?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Katsomme mitä on tehtävissä, jotta voimme vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tämä on hallituksen linja, ja sitä valmistellaan kiireellisesti. Perusteettomat hakemukset rasittavat järjestelmää paljon.</span><br /></blockquote>Mitä Thors tarkoittaa perusteettomilla hakemuksilla? Jos hän tarkoittaa kategoriaa "ilmeisen perusteettomat hakemukset", niin niitä ei ole merkittävän paljon kokonaismäärästä. Viime vuonna vain 10 prosenttia. Dublin-tapauksia oli 25 prosenttia, mutta niistä on lähinnä byrokraattista riesaa.<br /><br />Paljon suurempi ongelma on oleskelulupien myöntäminen tietyistä maista tai ilman henkilöllisyyspapereita saapuville hakijoille, etenkin alaikäisiksi ilmoittautuville. Ja kaikkein suurin ongelma on oleskeluluvan myöntämistä seuraava perheenyhdistämisoikeus.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Alaikäiset turvapaikanhakijat ja ikätestit</span><br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Vuoden 2008 alusta lähtien on tullut 5 000 turvapaikanhakijaa. Moniko heistä on edelleen maassa?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Tietojeni mukaan päälle 4 000.</span><br /><br />Viime vuonna saapui maahan yli 700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, ja vauhti näyttää vain kiihtyvän?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Meillähän ei ole varmuutta, ovatko kaikki alaikäisiä, jotka ilmoittavat olevansa. Varmaankin perheet pyrkivät siihen, että ainakin joku perheenjäsen pääsisi turvaan.</span><br /></blockquote>Ei ole enää jälkikäteen kiinnostavaa ovatko he varmuudella alaikäisiä, jos heitä Thorsin luoman systeemin puitteissa on joka tapauksessa käsiteltävä alaikäisinä. Pelkkä ilmoitus riittää, eikä ikätestiin voi velvoittaa. Viranomaisille valehtelemisesta ei rangaista. Tässäkin Suomen käytäntö poikkeaa muista maista.<br /><blockquote style="font-style: italic;">Muissa maissa lapset yhdistetään sinne, missä vanhemmat ovat, meillä päin vastoin?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- On esitetty väitteitä, että Suomen käytäntö poikkeaisi. Sitä me nyt tarkastelemme avoimin mielin, että onko näin. Esimerkiksi, että tuleeko meille enemmän kuin muualle ns. kasvattilapsia perheitten mukana.</span><br /></blockquote>Eivät suomalaisten perheenyhdistämiskäytäntöjen poikkeamat muista maista ole "väitteitä", joita "tarkastelemme avoimin mielin", vaan ne ovat faktoja. Niissä on yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia, mutta tiettävästi missään muualla maailmassa käytäntö ei ole kokonaisuutena yhtä salliva. Jos Thors ei itse tiedä, niin hän voi kysyä muiden maiden käytännöistä Maahanmuuttovirastosta.<br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Miksi ministeriö levittelee käsiään alaikäisiksi ilmoittautuneitten turvapaikanhakijoitten iän määrityksessä?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Tarvitaan sekä enemmän tekijöitä että lainsäädäntöä. Asia on kiireellisessä valmistelussa toukokuun loppuun mennessä. Katsomme sekä iänmäärityksiä että tätä kasvattilapsitilannetta sekä sitä, miten voisimme parantaa prosessia.</span><br /></blockquote>Viranomaiset toivoivat uuteen ulkomaalaislakiin iänmäärityssäädösten tarkentamista. Maahanmuuttoviraston ja poliisin ehdotus poistettiin lakiesityksestä Pakolaisneuvonnan vastustuksen takia. Iänmääritystestit olivat yksi <span style="font-weight: bold;">Juha Mäki-Ketelän</span> ulkomaalaislain vastaisen adressin vaatimuksista. Sekä poliisi että Maahanmuuttovirasto ovat kertoneet ikähuijauksista mediassa, joten miksi iänmääritys ei päätynyt ulkomaalaislakiin jo alunperin helmikuussa, vaan tilannetta tutkaillaan uudestaan tänä keväänä?<br /><br />Viikkoa ennen eduskunnan ulkomaalaislakiäänestystä Thors oli iänmäärityksistä kysyttäessä väittänyt vain <span style="font-weight: bold;">kolmen</span> alaikäisen saaneen turvapaikan viime vuonna. Hän unohti kertoa, että noiden kolmen lisäksi <span style="font-weight: bold;">157</span> muuta alaikäiseksi ilmoittautunutta sai oleskeluluvan ja samalla perheenyhdistämisoikeuden. Suurinta osaa viime vuoden hakemuksista (706) ei tuossa vaiheessa ollut vielä edes käsitelty.<br /><br />Pakolaisneuvonta vastustaa iänmääritystestejä <span style="font-style: italic;">epäluotettavina</span> ja <span style="font-style: italic;">pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina</span>. Johtuisikohan alaikäisten määrän ja ikähuijausten vähättely siitä, että Astrid Thors on Suomen Pakolaisneuvonta ry:n entinen puheenjohtaja ja Thorsin erityisavustaja <span style="font-weight: bold;">Thomas Bergman</span> on hänkin työskennellyt lakimiehenä samassa järjestössä?<br /><blockquote style="font-style: italic;">Saavatko alaikäisinä maahan tulleet pysyvän oleskeluluvan?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Se riippuu, mistä maasta hän tulee ja mitkä olisivat hänen olosuhteensa siellä.</span><br /></blockquote>Ei suoraa vastausta. Suurin osa alaikäiseksi ilmoittautuvista saapuu ilman papereita. Emme tiedä mistä he oikeasti tulevat ja mitkä heidän olosuhteensa olisivat. Käytännössä ainoa tapa käännyttää alaikäiseksi ilmoittautuva tulija on Dublinin sopimus, mutta sitäkään ei heihin aina sovelleta. Esimerkiksi Kreikan kautta Suomeen saapuneita alaikäisiä ei enää poisteta maasta.<br /><br /><span style="font-weight: bold;"> Hakemuskäsittelyn ja vastaanoton resurssit</span><br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Kuinka pitkiä ovat käsittelyajat?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Se on nyt mennyt vuoteen.</span><br /><br />Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan kaksi joka kuukausi?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Riippuu tietysti niiden suuruudesta, mutta tarvitaan muutama kymmenen lisää vielä tämän vuoden aikana.</span><br /><br />Pitääkö paikkansa, että vastaanottokeskusten kustannukset lähentelevät jo kuutta miljoonaa euroa viikossa?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Ei se vielä pidä paikkaansa.</span><br /><br />Riittävätkö hallinnon resurssit ja määrärahat tätä kasvua?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Ei me näillä määrillä päästä purkamaan jonoja. Ei riitä että vain maahanmuuttovirasto palkkaa lisäväkeä, jos ei hallintotuomioistuimissa pystytä nopeammin käsittelemään.</span><br /></blockquote>Turvapaikkapäätöksen odottaminen kestää jatkossa vuosia. Kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia rakennetaan. Kustannukset ovat miljoonia viikossa. Jonot eivät enää tule purkautumaan. Eikös tämä kuulosta ihan tilanteen karkaamiselta käsistä?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Lopullinen kysymys</span><br /><br /><blockquote style="font-style: italic;">Onko tilanne karannut viranomaisten käsistä?<br /><br /><span style="font-weight: bold;">- Vuosi 2007 oli all time low (kaikkien aikojen alhaisin), joten luvut näyttävät nyt suhteellisesti suurilta.</span><br /></blockquote>Vuosi 2007 ei ollut all time low, 2000-luvun alin kylläkin. Ennen vuotta 1999 luvut olivat pitkään matalampia. Sitten saapuivat romanit. Heistä päästiin lopulta eroon "pikakäännytyslailla", jonka eduskuntakäsittely vuonna 2000 oli kuin toisinto äskeisestä ulkomaalaislakikeskustelusta. Silloin tosin järki voitti. Vielä vuonna 2004 yli puolet tulijoista käännytettiin Dublin-tapauksina ja lopuista tapauksista melkein puolet oli käännytettäviä eurooppalaisia romaneja.<br /><br />Tilanne on muuttunut 2000-luvun alusta täysin toisenlaiseksi, koska nyt oleskelulupa myönnetään suurimmalle osalle. Vielä suurempi tekijä on perheenyhdistäminen, joka moninkertaistaa tulijamäärän.<br /><blockquote style="font-style: italic; font-weight: bold;">- Tilanne on todella haasteellinen, mutta ei ainakaan kukaan viranomaisista ole tullut minulle sanomaan, että tilanne olisi karannut käsistä.<br /></blockquote>Maahanmuuttoviraston virkamiehet ovat antaneet lehtihaastatteluissa ymmärtää, että perheenyhdistämisten kautta Suomeen saapuu jatkossa yli 10 000 omaista vuodessa. Sijoitettavien pakolaisten määrä siis vähintään kymmenkertaistuu. Myös vastaanottokeskusten viisinkertaistaminen puhuu selvää kieltä tilanteesta.<br /><br />Asia pitää kai muotoilla niin, että Thorskin sen ymmärtää. Tietääkö joku oikean <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/BDSM">turvasanan</a>, sillä kohta Suomeen sattuu ja kipeästi? Toimiikohan "<span style="font-weight: bold;">EROA!</span>"?<br /><br /><br /><br />Lähteet:<br />Astrid Thorsin haastattelu<br /><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904149305787_uu.shtml">Iltalehti: Suomi kiristää linjaa</a> (14.4.2009)<br /><br /><a href="http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/Politiikkariihi_0209/fi.pdf">Hallituksen politiikkariihen kannanotto</a> (24.2.2009) (s. 11-12, pdf)<br /><br /><a href="http://www.unhcr.org/doclist/statistics/4146b6fc4.html">UNHCR: Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries 2008</a> (pdf)<br /><br />Varoituksia Suomen turvapaikkapolitiikasta<br /><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomella+poikkeavan+avoin+turvapaikkalinja/1101981559486">Helsingin Sanomat: Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja</a> (8.11.2005)<br /><a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2005/11/404859">MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain</a> (8.11.2005)<br /><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomeen+tulvii+alaik%C3%A4isi%C3%A4+turvapaikanhakijoita/1135240343472">Helsingin Sanomat: Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita</a> (18.10.2008)<br /><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2008/12/aamulehti-maahanmuuttovirasto-onpa.html">Aamulehti: Maahanmuuttovirasto: Onpa omituinen ulkomaalaislaki</a> (10.12.2008)<br /><br />Pitkät jonot houkuttelevat lisää hakijoita<br /><a href="http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-02-02,104:2:590990,1:0:0:0:0:0">Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta tänä vuonna jopa 6 000:een</a><br />(2.2.2009)<br /><br />Palautussopimukset<br /><a href="http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2008-05-23,104:3:542466,1:0:0:0:0:0">Turun Sanomat: Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia</a> (23.5.2008)<br /><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Turvapaikanhakijoiden+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+kasvanut+rajusti/1135241606256">Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrä kasvanut rajusti</a> (2.12.2008)<br /><a href="http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2009-01-10,104:1:586461,1:0:0:0:0:0">Turun Sanomat: Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku </a>(10.1.2009)<br /><a href="http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-10,104:2:586460,1:0:0:0:0:0:">Turun Sanomat: Suomessa aletaan valmistella irakilaispakolaisten palauttamista</a> (10.1.2009)<br /><a href="http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=66&news_id=200916553718">Etelä-Saimaa: Vastaanotto jo täysin tukossa</a> (1.2.2009)<br /><br />Perheenyhdistäminen<br /><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135242227984" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Helsingin Sanomat: Irakilaiset ja somalit nostavat turvapaikkahakijamäärän ennätystasolle</a> (20.12.2008)<br /><a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Savon Sanomat: Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa</a> (18.1.2009)<br /><a href="http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-02-18,104:2:594262,1:0:0:0:0:0">Turun Sanomat: Maahanmuuttoviraston johtaja ehdottaa huijareiden paljastamista kielitestillä</a> (18.2.2009)<br /><a href="http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-02-18,104:2:594255,1:0:0:0:0:0">Turun Sanomat:Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle</a> (18.2.2009)<br /><br />Alaikäiset turvapaikanhakijat, iänmääritystestit<br /><a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lapsipakolaiset-ruuhkauttavat-vastaanottokeskuksia/261545">Savon Sanomat: Osa pakolaisista valehtelee ikänsä</a> (16.10.2008)<br /><a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/pohjois-savokin-tunnustelee-pakolaiskeskusta/262180">Savon Sanomat: Pohjois-Savokin tunnustelee pakolaiskeskusta</a> (16.10.2008)<br /><a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/hampaat-paljastavat-i%C3%A4n-melko-tarkasti/262377">Savon Sanomat: Hampaat paljastavat iän melko tarkasti</a> (17.10.2008)<br /><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomeen+tulvii+alaik%C3%A4isi%C3%A4+turvapaikanhakijoita/1135240343472">Helsingin Sanomat: Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita</a> (18.10.2008)<br /><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Irak+ja+Somalia+yleisimpi%C3%A4+l%C3%A4ht%C3%B6maita/1135240343479">Helsingin Sanomat: Tietokulma: Irak ja Somalia yleisimpiä lähtömaita</a> (18.10.2008)<br /><a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/01/773769">MTV3: Poliisi tiukentaa otteita turvapaikan hakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseksi</a> (5.1.2009)<br /><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/mtv3-poliisi-tiukentaa-otteita.html">MTV3: Ari Kettusen raportti Oulusta</a> (5.1.2009)<br /><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/ajankohtainen-kakkonen-turvapaikka.html">Ajankohtainen Kakkonen: Turvapaikka Suomesta: lapsi edellä, perhe perässä</a> (27.1.2009)<br /><br />Kansanedustaja Lenita Toivakan kirjallinen kysymys Astrid Thorsille<br /><a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_77_2009_p.shtml">Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen iänmäärityksen säätäminen lailla</a> (19.2.2009)<br /><br />Pikakäännytyslain käsittely vuonna 2000<br /><a href="http://mediaseuranta.blogspot.com/2000/06/mtv3-eduskunta-hyvaksyi.html">Mediaseuranta: Eduskunta hyväksyi pikakäännytyksen aikarajat</a> (14.6.2000)Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-63090528252334665482009-04-13T10:00:00.029+03:002009-10-02T10:45:52.904+03:00Esitä kysymys, Vihreät vastaavatVihreät ottivat maahanmuuton yhdeksi vaaliteemoistaan, toistaiseksi tosin vain paperilla. Vihreät yrittävät kääntää kriittisen keskustelun turvapaikanhakijoiden maahantulon rajoittamisesta kotouttamispolitiikan arvosteluun. Se on Vihreille salonkikelpoinen tapa olla maahanmuuttokriittisiä.<br />
<br />
Vihreiden puolueohjelmien perusteella maahanmuuton suurin ongelma on kotouttamiseen käytettyjen varojen ja resurssien riittämättömyys. Voi tosin kysyä, mitä järkeä kotouttamiseen keskittymisessä on juuri nyt, kun pakolaismäärä on kasvamassa kymmenkertaiseksi. Pysyykö kokonaisbudjetti silti samana vai kasvaako sekin automaattisesti kymmenkertaiseksi? Vai kasvaako se monikymmenkertaiseksi, jos kotouttamiseen maahanmuuttajaa kohti käytettyjä varoja nostetaan Vihreiden ohjelman mukaisesti?<br />
<br />
Kysymyksiä riittää. Tästä päästäänkin hiljalleen otsikon aiheeseen. Vihreät lanseerasivat eurovaaleja varten omat <a href="http://www.vihreat.fi/maahanmuutto">maahanmuuttosivunsa</a>. Sinne on koottu yhteen paikkaan Vihreiden maahanmuuttopoliittisia ohjelmia ja linjanvetoja. Tämä on kiitettävää, sillä muut puolueet tuntuvat häpeillen piilottelevan omia ohjelmiaan.<br />
<br />
Kritiikille altistuminen ei ole koskaan helppoa. Miten Vihreät sitten ottavat maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa arvostelun vastaan? Ei kovin mallikkaasti. Puoluejohto päätti tänä keväänä leikkiä <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Radio_Jerevan">Radio Jerevania</a>.<br />
<a name='more'></a><br />
<a href="http://www.vihreat.fi/maahanmuutto/kysy"></a><br />
<blockquote style="font-family: times new roman;"><a href="http://www.vihreat.fi/maahanmuutto/kysy">Vihreä maahanmuuttopolitiikka - kysy Vihreiltä</a><br />
<br />
Vihreä maahanmuuttopolitiikka perustuu inhimillisyydelle, ja sen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa, edistää toimivaa kotoutumista ja kantaa vastuuta maailman pakolaisista. Politiikan pääkohdat on esitelty Vihreiden maahanmuuttoa käsittelevässä tietopaketissa.<br />
<br />
Heräsikö paketin luettuasi mieleesi mielenkiintoinen kysymys? Haluatko kysyä Vihreiltä jostakin muusta maahanmuuttoteemaisesta kysymyksestä? Hienoa! Vastaamme kevään aikana kiinnostaviin maahanmuuttoa käsitteleviin kysymyksiin verkossa.<br />
<br />
Jos haluat lähettää kysymyksen, huomaa ensin alla olevat ohjeet.<br />
<br />
1. Ole ytimekäs. Kysymyksen on mahduttava max. 400 merkkiin.<br />
2. Kysymyksen on oltava kysymys, ei esim. väite tai kommentti.<br />
3. Jos kysymykseen on jo vastattu esim. tietopaketissa, kysymykseen ei vastata.<br />
4. Jos kysymys on asiaton tai ns. trollaava, kysymykseen ei vastata.<br />
5. Kysymyksen vastaajat päättävät Vihreät. Yksittäisille henkilöille tai muille toimijoille osoitettuihin kysymyksiin ei vastata. Älä siis esim. pyydä Vihreiden puheenjohtajaa vastaamaan.<br />
6. Kysymysten pitää koskea vain ja ainoastaan Vihreiden maahanmuuttopolitiikkaa - ei esim. Vihreiden näkemyksiä muiden puolueiden politiikasta tai muista poliiittisista teemoista.<br />
7. Kaikkiin kysymyksiin ei tästäkään huolimatta välttämättä pystytä vastaamaan.<br />
</blockquote><span style="font-weight: bold;">Sallitut kysymykset</span><br />
<br />
Vihreät siis vastaavat haluamiinsa kysymyksiin haluamallaan tavalla haluamanaan aikana. Säännöt ovat tiukat.<br />
<br />
- Kysymys taustoineen on saatava mahtumaan 400 merkkiin (2½ tekstiviestiä).<br />
- Kysyjän on kahlattava toista sataa sivua Vihreiden eri ohjelmia selvittääkseen onko kysymykseen jo vastattu siellä (vinkki ohjelmat lukeneelta: luultavasti ei ole vastattu, mutta Vihreät itse voivat olla eri mieltä).<br />
- Jos kysymys on ns. asiaton, niin siihen ei vastata (millainen on äänestäjän maahanmuutosta esittämä asiaton kysymys?).<br />
- Nimetyille vihreille poliitikoille ei saa jättää kysymystä (vaikka he puolueen edustajina usein kommentoivat maahanmuuttopoliittisia asioita omasta näkökulmastaan).<br />
- Kysymyksiin vastaaminen kestää useita viikkoja (oiva tapa hyödyntää internetin nopeutta).<br />
<br />
Paljon sääntöjä ja silti lopussa tehdään varaus, ettei kysymyksiin välttämättä vastata lainkaan.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Pelon politiikkaa</span><br />
<br />
Miten tuota nyt tulkitsisi. Minä ainakin haistan pelkoa ilmassa. Vihreät kävivät hyökkäykseen maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä vastaan pian kuntavaalien jälkeen, kun <span style="font-weight: bold;">Vihreät Naiset</span> tekivät poliisille tutkintapyynnön <span style="font-weight: bold;">Jussi Halla-ahosta</span>. Tuo tutkintapyyntö itsessään ei johtanut mihinkään, mutta se pani liikkeelle tapahtumaketjun, jonka seurauksena Halla-ahoa nyt syytetään muutaman blogitekstinsä lauseen perusteella kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.<br />
<br />
Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa helmikuussa puoluesihteeri <span style="font-weight: bold;">Panu Laturi</span> varoitti<span style="font-weight: bold;"> </span><span style="font-weight: bold;">Timo Soinia</span> asettamasta Jussi Halla-ahoa ehdolle eurovaaleissa. En muista missään aiemmissa vaaleissa puututun muiden puolueiden ehdokasasetteluun, joten selvästikin jotkut pelkäävät jotain.<br />
<br />
Sittemmin Soini esti toivotusti Halla-ahon ehdokkuuden, joten toivottavasti pelko lieveni. Ehkä jopa niin paljon, että Vihreät voivat vastata maahanmuuttopolitiikasta esitettyihin kysymyksiin jo nyt, eikä vasta ensi eduskuntavaaleissa, jolloin elämme keskellä Vihreiden osaltaan luomaa maahanmuuttopoliittista katastrofia.<br />
<br />
Lähteet:<br />
<a href="http://www.vihreat.fi/maahanmuutto">Vihreä maahanmuuttopolitiikka</a><br />
<br />
<a href="http://www.vihreat.fi/maahanmuutto/kysy">Kysy Vihreiltä maahanmuutosta </a><br />
<br />
<a href="http://www.vihreatnaiset.fi/2008/11/19/vihreat-naiset-jattaa-tutkintapyynnon-helsinkilaisvaltuutetun-raiskauspuheista/">Vihreät Naiset jättää tutkintapyynnön helsinkiläisvaltuutetun raiskauspuheista</a><br />
<br />
<a href="http://www.vihreat.fi/fi/node/3828">Puoluesihteeri Panu Laturin puheenvuoro valtuuskunnassa 28.2.2009</a><br />
<br />
================================================================<br />
<br />
Kysymyksiä todellakin riittää. Laitan tähän loppuun muutamia. Valitettavasti kaikki kysymykseni eivät täytä Vihreiden sääntökokoelman ehtoja.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kysymyksiä Vihreille</span><br />
<br />
Somalialais- ja irakilaisturvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on 13-kertaistunut kahdessa vuodessa. Samaan aikaan heidän määränsä Ruotsissa on romahtanut kolmasosaan.<br />
<span style="font-weight: bold;">Pitäisikö Suomen reagoida turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäiseen kasvuun vai onko humanitaarinen maahanmuutto Vihreiden mielestä edelleen hallittua?</span><br />
<br />
<br />
Vastaanottokeskusten määrä viisinkertaistuu yli 60:een vuonna 2009. Jo pelkkään vastaanottokeskuksien toiminnan laajentamiseen tarvitaan ainakin 100 miljoonaa euroa.<br />
<span style="font-weight: bold;">Onko Vihreillä ylärajaa humanitaariseen maahanmuuttoon käytettävän rahan ja resurssien määrälle?</span><br />
<br />
<br />
Suomen nykyinen oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytäntö tuottaa jo tämän vuoden alun 500 turvapaikanhakijan kuukausivauhdilla vuodesta 2011 eteenpäin 20-25 tuhatta vuosittaista humanitaarista maahanmuuttajaa. 65 miljoonaa irakilaista, somalialaista ja afganistanilaista on vain matkalipun päässä oleskeluluvasta Suomessa. Silti Vihreät haluavat ohjelmassaan yhä laajentaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia saada oleskelulupa.<br />
<span style="font-weight: bold;">Onko Vihreillä ylärajaa humanitaarisista syistä oleskeluluvan saavien vuosittaiselle määrälle?</span><br />
<br />
<br />
Viranomaisten mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista valehtelee tietojaan turvapaikkakuulemisessa. Alaikäiseksi ilmoittautuneet ovatkin oikeasti täysi-ikäisiä, koska ankkurilapsena he saavat perheensä automaattisesti Suomeen. EU:n ulkopuolelta tulevat ovatkin jo asuneet muualla Euroopassa. Henkilöllisyyspaperit katoavat vasta kohdemaassa tai ne ovat väärennettyjä. Ilmoitetut matkareitit eivät pidä paikkaansa. Turvapaikkapolitiikassaan Vihreät ei käsittele järjestelmän väärinkäytön ongelmia lainkaan.<br />
<span style="font-weight: bold;">Onko Vihreillä ylärajaa turvapaikkajärjestelmän väärinkäytölle?</span><br />
<br />
<br />
Kuinka Vihreät mittaavat kotouttamiseen sijoitettujen resurssien käytön tuloksellisuutta?<br />
Kuinka paljon enemmän henkeä kohti Vihreiden mielestä kotouttamisresursseja pitää lisätä?<br />
Mihin juuri tämä luku perustuu?<br />
<br />
<br />
Miten Vihreiden ajama työtehtäviin ja kansalaisuuteen vaadittavien kielitasovaatimusten madaltaminen edistää maahanmuuttajien kielen oppimista, työllistymistä ja kotoutumista?<br />
<br />
<br />
Mihin perustuu Vihreiden väite nimettömän työnhaun hyödyllisyydestä, kun siitä ei tiettävästi ole myönteisiä kokemuksia missään EU:n alueella, mutta negatiivisia ainakin Ruotsista ja Alankomaista?Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4347126645646048929.post-84562840860816591112009-04-12T12:00:00.016+03:002009-11-03T04:21:47.189+02:00Humanitaarinen maahanmuutto kymmenkertaistuuSuomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut vuosien varrella rajusti. Vuonna 2008 saavutettiin uusi ennätys, kun peräti 4 000 hakijaa anoi turvapaikkaa. Edellinen aallonpohja oli vain vuotta aiemmin, jolloin hakemuksia jätettiin 1 500. 2000-luvun alussa hakijamäärät pyörivät reilun 3 000:n paikkeilla lähteäkseen laskuun vuonna 2005. Vuodelle 2009 ennustetaan 6 000:ta turvapaikanhakijaa, eikä mikään toistaiseksi viittaa kasvun tasaantumiseen.<br />
<br />
Vuosikymmen sitten turvapaikanhakijamäärää pitivät korkealla etenkin Etelä-Euroopasta saapuneet romanit. Heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia saada turvapaikkaa, mutta jo pelkkä turvapaikkaratkaisun odotteleminen vastaanottokeskuksissa oli heille taloudellisesti kannattavaa. Tuohon aikaan jäi kiinni vastaanottokeskuksista käsin toimivia rikollisliigoja, joiden toimintaan poliisilla ei ollut kunnollisia valtuuksia puuttua. Lopulta pikakäännytykset saatiin toimimaan ja tulijavirta Etelä-Euroopasta tyrehtyi.<br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-weight: bold;">Turvapaikanhakijat ja kuntasijoitetut</span><br />
<br />
2000-luvun romaniturvapaikanhakijat asettivat vastaanottokeskusjärjestelmän lujille, mutta se oli vain väliaikainen koettelemus. He eivät saaneet oleskelulupaa, eivätkä jääneet pysyvästi Suomeen. Turvapaikanhakijoita parempi tulijamäärän mittari onkin kuntiin sijoitettujen pakolaisten määrä. Se kertoo kuinka monta oleskeluluvan saanutta, kiintiöpakolaista tai näiden ryhmien perheenyhdistämisten kautta Suomeen saapunutta kunnat ovat ottaneet vastaan.<br />
<br />
Kuntasijoitettujen määrä on ollut turvapaikanhakijoihin verrattuna varsin tasainen. 2000-luvulla kuntiin on sijoitettu vuosittain 1 200-1 800 pakolaista, keskiarvon ollessa 1 500. Määrä on oikeastaan yllättävän pieni, kun otetaan huomioon jo pelkkä kiintiöpakolaisten määrä (700-750 kpl). Luku kertookin turvapaikkahakemusten aiemmin suuresta hylkäysprosentista (Dublin-tapaukset, romanit). Myöskään perheenyhdistämisiä ei vielä tuolloin tehty erityisen paljon oleskeluluvan saaneisiin verrattuna.<br />
<br />
Viimeisen vuoden aikana tilanne on muuttunut täysin. Tällä kertaa turvapaikanhakijamäärää kasvattavat lähinnä irakilaiset, somalialaiset ja afganistanilaiset. Suomen muista Pohjoismaista poikkeavan käytännön mukaan näiden kolmen maan turvapaikanhakijoita ei voida palauttaa takaisin, vaikka yksilöllisiä perusteita turvapaikkaan tai suojelun tarpeeseen ei löytyisikään. Myönteisten oleskelulupapäätösten osuus kaikista päätöksistä on neljässä vuodessa noussut 17 prosentista 40 prosenttiin. Karsimalla näistä luvuista Dublin-tapaukset ja muut ilmeisen perusteettomat hakemukset myönteisten päätösten määrä on noussut jo yli 60 prosenttiin käsitellyistä.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Perheenyhdistämiset</span><br />
<br />
Aiemman kokemuksen perusteella tiedetään, että Irakin, Somalian ja Afganistanin kansalaiset (jatkossa lyhenne ISA-maat) käyttävät erityisen usein hyväkseen mahdollisuutta perheenyhdistämiseen. Tähän on oikeus kaikilla suojeluntarpeen nojalla oleskeluluvan saaneilla. Maahanmuuttoviraston mukaan alaikäiset turvapaikanhakijat tuovat maahan 2-3 vuoden sisällä 4-6 omaistaan ja täysi-ikäiset parissa vuodessa 3-4. Muista maista poiketen Suomi ei ole asettanut perheenyhdistämisiin kummempia rajoituksia. Periaatteessa tulijoiden pitäisi olla aviopuolisoita, vanhempia tai ala-ikäisiä omia lapsia, mutta tästäkin joustetaan esim. adoptiolapsiksi ilmoitettujen kohdalla.<br />
<br />
Omaiset saavat oleskeluluvan Suomesta käytännössä automaattisesti, mutta ei välittömästi. Aika turvapaikanhakijan saapumisesta Suomeen, oleskeluluvan saamisesta ja perheenyhdistämishakemuksen käsittelystä omaisten saapumiseen kestää hakemusruuhkan takia normaalisti pari kolme vuotta. Nykyisen superruuhkan vuoksi odotus voi venyä tästäkin. Käsittelyyn kuluvan viiveen vuoksi vuonna 2008 tapahtunut ISA-maista saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän viisinkertaistuminen (kuukausitasolla kymmenkertaistuminen) näkyy perheenyhdistämistilastoissa kunnolla vasta vuosina 2010-2011.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Lähitulevaisuus</span><br />
<br />
Tilastoja pintapuolisesti vilkaisemalla nykyinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei ehkä vaikuta kovin huolestuttavalta. Ruuhkia on ollut aiempinakin vuosina ja ne ovat tasaantuneet ajan kanssa. Ei tällä kertaa.<br />
<br />
Moni asia on toisin:<br />
- ISA-maista saapuvat eivät palaa kotiinsa, heitä ei käännytetä tai karkoteta<br />
- ISA-maista saapuvat tuovat tänne omaisensa, joka viisinkertaistaa tulijamäärän<br />
- Omaiset ovat suurimmaksi osaksi luku- ja kirjoitustaidottomia<br />
- Merkittävä osa tulijoista on alaikäisiä, joiden sijoittaminen vaatii moninkertaisesti resursseja<br />
<br />
Turvapaikanhakijamäärään tuijottamisen sijaan kannattaa laskea kuinka paljon pakolaisia kuntiin on jatkossa sijoitettava.<br />
<blockquote><br />
<span style="font-size: 85%;"><span style="font-family: courier new;">- Tänä vuonna 6 000 turvapaikanhakijaa, joista viime vuoden ja alkuvuoden perusteella 1 000 alaikäisiä sekä 3 000 täysi-ikäistä Irakista tai Somaliasta (2000 muualta sisältäen Dublin-tapauksia)</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- Alaikäisiä ja Irakista, Somaliasta tai Afganistanista saapuvia ei saa palauttaa, joten odottelun jälkeen heille kaikille myönnetään oleskelulupa</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna tulleet 650 alaikäistä tuovat 2-3 vuoden sisällä 3 000-4 000 omaistaan perheenyhdistämisten kautta</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- Maahanmuuttoviraston mukaan jokaista tuhatta irakilaista ja somalialaista oleskeluluvan saanutta kohti tulee parin vuoden sisällä 3 000-4 000 omaista perheenyhdistämisten kautta</span><br />
<br />
<span style="font-family: courier new;">Siis vuonna 2009:</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- 1 000 alaikäistä plus 4 500-6 000 omaista = 5 500-7 000 tulijaa</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- 3 000 irakilaista ja somalialaista plus 9 000-12 000 omaista = 12 000-15 000 tulijaa</span><br />
<span style="font-family: courier new;">Nämä yhteensä 17 500-22 000</span><br />
<br />
<span style="font-family: courier new;">Lisäksi:</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- 2 000 muuta turvapaikanhakijaa (joista osa käännytetään) ja heidän perheenyhdistämisensä</span><br />
<span style="font-family: courier new;">- 750 kiintiöpakolaista ja heidän perheenyhdistämisensä</span><br />
<br />
<span style="font-family: courier new; font-weight: bold;">Vuoden 2009 saldona yhteensä 20 000-25 000 kuntiin sijoitettavaa 2-3 vuoden viiveellä</span><span style="font-family: courier new;"> (1450 kpl kuntasijoituspaikkoja vuonna 2008).</span></span><br />
</blockquote>Turvapaikanhakijamäärän nelinkertaistuessa kuntasijoitettavien määrä siis tällä kertaa peräti 15-kertaistuu (*).<br />
<br />
(*) <span style="font-style: italic;">Laskuissa ei ole otettu huomioon ISA-maista saapuneiden </span><span style="font-style: italic;">Dublinin sopimuksen perusteella </span><span style="font-style: italic;">kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita (2008: 354 kpl). On epäselvää kuinka moni heistä oikeasti poistuu/poistetaan maasta, koska Dublin-palautukset esim. Kreikkaan eivät tällä hetkellä toimi normaalisti. Jos kaikki käännytetyt poistuvat Suomesta, niin sen seurauksena </span><span style="font-style: italic;">pakolaisluvut </span><span style="font-style: italic;">pienenevät lasketusta 5-10 prosenttia. Tämäkin vähennys ja arviolukujen epätarkkuudesta johtuva alaspäin pyöristäminen huomioonottaen ainakin pakolaismäärän kymmenkertaistumisesta puhuminen on nykytiedoilla joka tapauksessa perusteltua.</span><br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Media vaikenee</span><br />
<br />
Suomalaisessa maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa on kaksi suurta kollektiivista valhetta. Toinen on tietoinen vaikeneminen nykyisen turvapaikkapolitiikan seurauksista ja toinen on sen väitetty vaihtoehdottomuus.<br />
<br />
Miksei pakolaismäärän tulevasta kymmenkertaistumisesta ole uutisoitu? Nuo edellä tehdyt laskutoimitukset ovat alakoulutason aritmetiikkaa. Aivan varmasti sekä viranomaiset että toimittajat ovat jo pitkään saaneet Excel-taulukoistaan saman suuruusluokan ennusteita, mutta hiljaista on ollut. Miksei yhdessäkään lehdessä ole pohdittu ulkomaalaislain vaikutuksia Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrään?<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Mitä tehdä?</span><br />
<br />
Ajopuu symboloi hyvin Suomen nykyistä pakolaispolitiikkaa. Arvostelijat vaiennetaan vetoamalla kansainvälisiin sopimuksiin. Väärinkäytösten esiinnosto on muukalaisvastaisuutta. Turvapaikkakäytännön kiristämisen sijaan keskustelu ohjataan puutteellisen kotouttamisen kritisointiin.<br />
<br />
Mutta Geneven sopimus tai EU-direktiivit eivät vaadi Suomen nykyistä käännyttämis- ja karkottamiskäytäntöä. Ne eivät estä alaikäisten iän testaamista. Ne eivät myöskään edellytä nykymuotoista perheenyhdistämistä. Kopioimalla muiden maiden turvapaikkakäytännöistä muutamia pieniä muutoksia vähennettäisiin ratkaisevasti Suomen houkuttelevuutta ja vältettäisiin kymmenien tuhansien ihmisten Suomeen muuttaminen. Ihmisten joiden kotoutumiselle ei tule ikinä olemaan mitään mahdollisuuksia.<br />
<br />
Pakolaismäärän kymmenkertaistuessa henkilökohtaiset kotouttamissuunnitelmat voi unohtaa. Siinä vaiheessa ihmisiä ei enää pystytä käsittelemään yksilöinä vaan pelkkänä massana. Vaikutukset ovat rajut sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten elämään.<br />
<br />
Rahallisia vaikutuksia on vaikea laskea, mutta jonkinlaista osviittaa antaa arvio, jonka mukaan syrjäytynyt suomalaisnuori aiheuttaa elinaikanaan noin miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. Entä sitten sellainen, joka ei osaa suomen kieltä, eikä lukea tai kirjoittaa edes omalla kielellään? Puhumme ainakin kymmenistä miljardeista euroista. Kuulisin mielelläni jonkun asiantuntijan kertovan miksi näin ei muka olisi. Kuulisin mielelläni jonkun sanovan asiasta edes jotain.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kunnille pakkokiintiöt</span><br />
<br />
Toistaiseksi turvapaikanhakijamäärän kasvu on näkynyt lähinnä uusien vastaanottokeskusten perustamisena ja kuntien painostamisena sijoituspaikkamäärän kasvattamiseen. Vastaanottokeskusten määrä viisinkertaistuu vuodessa <a href="http://www.ts.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2009-03-10,104:1:598147,1:0:0:0:0:0:">kuuteenkymmeneen</a>. Vuoden lopulla turvapaikkahakemuksen käsittelyä odottaa jo <a href="http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2009/02/01/Vastaanottokeskuksissa+asuvien+m%E4%E4r%E4+nousee+10+000+ihmiseen/200916554471/5">10 000 hakijaa</a> ja kuntapaikan jonottajiakin on tuhansia. Siinä vaiheessa massa on pakko purkaa kuntiin. Vuosittaisia kuntapaikkoja pakolaisille on <a href="http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/ks-21-2-2009">vain 1 500</a>, eivätkä kunnat suostu niitä lisäämään. Sijoittamisesta maksettavia korvauksia voidaan hieman nostaa, mutta ei tarpeeksi, jotta kuntapaikat merkittävästi lisääntyisivät. Rahat eivät riitä.<br />
<br />
Odotan tälle vuodelle kahta turvapaikkapolitiikkaan liittyvää uutispaukkua. Toinen on edellä lasketun suuntaisen pakolaismääräennusteen julkaiseminen ja toinen kuntien demokraattiseen päätöksentekoon puuttuminen pakkokeinolain nojalla.<br />
<br />
Tietysti valtio voisi ottaa lisävelkaa pakolaisten sijoituksesta maksettavien korvausten moninkertaistamiseksi, mutta silloin kustannukset monikymmenkertaistuisivat. Ennen pitkää hallitus ottaakin käyttöön laihan porkkanan sijasta paksun kepin. Kunnille määrätään väkilukuun suhteutetut kiintiöt, joiden mukaan TE-keskukset neuvottelevat uudet sopimukset pakolaisten sijoittamisesta kuntiin. Siinä vaiheessa kuntien kotouttamissuunnitelmien perään ei enää kehdata kysellä.<br />
<br />
<br />
Lähteet:<br />
<a href="http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat">Tilastokeskus: Turvapaikanhakijat ja pakolaiset 1997-2007</a><br />
<br />
<a href="http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/24af776b4968674bc225742c00417500/$file/til073f.pdf">Sisäasiainministeriön tilastoja 3/2007: Suomen vastaanottamat pakolaiset </a>(pdf)<br />
<br />
<a href="http://www.migri.fi/download.asp?id=tupa+tilastoanalyysi+2008;1370;%7B026CD4EB-1BD4-42F3-9652-551162081D0F%7D">Maahanmuuttovirasto: Turvapaikkayksikön tilastoanalyysi , vuosi 2008</a> (pdf)<br />
<a href="http://www.unhcr.org/statistics/latest-monthly-asylum-data.zip"><br />
UNHCR:n kuukausittaiset pakolaistilastot vuodelta 2008</a> (xls)<br />
<br />
<a href="http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2009-03-10,104:1:598147,1:0:0:0:0:0:" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta</a> (10.3.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turvapaikanhakijoiden+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n+arvioidaan+nousseen+pysyv%C3%A4sti/1135243606760" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan nousseen pysyvästi</a> (17.2.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2009/02/01/Vastaanottokeskuksissa+asuvien+m%E4%E4r%E4+nousee+10+000+ihmiseen/200916554471/5" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskuksissa asuvien määrä nousee 10 000 ihmiseen</a> (1.2.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vy%C3%B6ry-tulossa/336256" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Savon Sanomat: Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa</a> (18.1.2009)<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135242227984" onclick="window.open(this.href, '_blank'); return false;">Helsingin Sanomat: Irakilaiset ja somalit nostavat turvapaikkahakijamäärän ennätystasolle</a> (20.12.2008)<br />
<br />
<a href="http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=1&url=http%3A%2F%2Fwww.lskl.fi%2FshowPage.php%3Fpage_id%3D4%26offset%3D95%26news_id%3D82&ei=mL3hSfPvIMmHsAbNoc3PCA&usg=AFQjCNGNbvcat3zv5VahfJ0TPwD5ca7FYg">Lastensuojelun keskusliitto: Lapsen ongelmiin puuttumattomuus on yhteiskunnalle kallista </a>(21.4.2005)<br />
<br />
<a href="http://www.ts.fi/online/kotimaa/85579.html">Turun Sanomat: Kunnat eivät halua ottaa pakolaisia vastaan</a> (3.11.2009) <br />
<blockquote><i>– Elleivät kunnat ryhdy toimiin, pitää ruveta harkitsemaan niiden velvoittamista pakolaisten vastaanottamiseen. Silloin täytyy määritellä, mikä on tässä asiassa kunnan tai yhteistyöalueen vastuu, sanoo Astrid Thors.</i></blockquote>Roopehttp://www.blogger.com/profile/14820407255102497457noreply@blogger.com1