keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Astrid Thors turvapaikkapolitiikan esteradalla

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors heräilee helmikuussa läpi runnomansa ulkomaalaislain jälkeisiltä kauneusuniltaan. Iltalehden tentissä toimittaja kyselee tällä kertaa varsin vaikeita, eikä uninen Astrid oikein muista mitä mieltä on mistäkin asiasta ennen ollut. Suoriin kysymyksiin vastaaminen on Thorsin tapauksessa niin harvinaista herkkua, että se ansaitsee yksityiskohtaisen kommentoinnin. Lähdetäänpä purkamaan haastattelua.

Turvapaikanhakijamäärän räjähdysmäinen kasvu

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) sai helmikuun "politiikkariihessä" valmisteltavakseen kiireellisesti tarkistuksia turvapaikkapolitiikkaan.

Miksi turvapaikanhakijoiden määrä on noussut Suomessa räjähdysmäisesti, ministeri Thors?

- Tämän selittää ennen kaikkea huonontunut tilanne Somaliassa sekä se, että jotkut Euroopan maat ovat kiristäneet linjaansa Irakin suhteen. Esimerkiksi Ruotsilla on takaisinottosopimus Irakin ja Afganistanin kanssa.
1. syy: Huonontunut tilanne Somaliassa

Somalian tilanteen huonontumista on vaikea arvioida Suomesta. Ehkä jonkinlaisena indikaattorina voidaan pitää pakolaismäärän kasvua. Somalialaisturvapaikanhakijoita todellakin ilmoittautui viime vuonna EU:n alueella 68 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kaikki siis kunnossa? No, ei.

Somalihakijoiden määrä kasvoi suhteessa eniten koko Euroopassa juuri Suomessa (+1350 %). Ruotsissa (+12 kpl) ja Tanskassa (+10 kpl) hakijamäärä pysyi suunnilleen ennallaan. Miksi somalialaiset matkustivat EU:n ulkorajoilta Etelä-Euroopasta Tanskan ja Ruotsin halki ja ilmoittautuivat vasta Suomen viranomaisille? Lähtömaan huonontuneen turvallisuustilanteen luulisi lisäävän turvapaikkahakemuksia etenkin ensimmäisissä turvallisissa maissa.

2. syy: Muiden maiden kiristynyt linja Irakin suhteen

Jotkut Euroopan maat ovat kiristäneet linjaansa Irakin suhteen. Pelkkä Irakista saapuminen ei enää ole oleskeluluvan tae. Useimmissa maissa se ei tosin ole sitä ollut koskaan. Käsitystä Irakin turvallisuustilanteen helpottumisesta tukee irakilaisten turvapaikanhakijoiden vähentyminen. EU:n alueelle heitä tuli viime vuonna 31 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 280 prosenttia.

3. syy: Ruotsin takaisinottosopimus Irakin kanssa

Ruotsi solmi 18.2.2008 Irakin kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa helpommat käännytykset ja karkotukset. Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä Ruotsissa romahtikin viime vuonna kolmasosaan aiemmasta. Siksikö Suomeen pyrkijöiden määrä lähes nelinkertaistui (+280 %)? Ehkä osittain, mutta se ei selitä kaikkea.

Myöskään Tanskalla ei ole palautussopimusta, mutta silti siellä irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä laski 30 prosenttia. Somalialaisten lisäksi myös irakilaiset matkaavat nykyään sivuilleen katsomatta Tanskan ja Ruotsin läpi ja seilaavat sitten lautalla Suomeen asti.

Vetoaminen muiden maiden kiristyneeseen linjaan tai palautussopimuksiin on Thorsilta kehno tekosyy, koska Maahanmuuttovirasto on huomauttanut Suomen poikkeavasta linjasta jo useita vuosia, viimeksi ulkomaalaislain käsittelyn aikana. Myös Ruotsin palautussopimuksesta ja sen vaikutuksista on tiedetty pitkään. Miksei Thors ole reagoinut tiukentamalla suomalaista turvapaikkakäytäntöä ja neuvottelemalla Suomelle omaa sopimusta? Sen sijaan hän tuhlasi paljon aikaa ja energiaa etukäteen kelvottomaksi tiedetyn ulkomaalaislain läpiviemiseen.

Suomen turvapaikkapoliittinen linja

Miksi Suomi on poikennut EU:n yhdessä sovitusta maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisesta linjasta?

- Yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole olemassa - eikä pohjoismaista. En usko, että Somalian suhteen on eroavaisuuksia maiden linjoissa, mutta Irakin osalta eroja kyllä varmaan on. Kun suhtautuminen on hyvin erilainen eri maissa, ihmiset (turvapaikanhakijat) siirtyvät maasta toiseen. Missä on kireämpi linja, sieltä lähdetään muualle. Joidenkin valuuttojen heikentyminenkin voi vaikuttaa tähän.
Thorsin mukaan eurooppalaista tai pohjoismaista linjaa ei ole olemassa. Tämä on kummallista, sillä vielä pari kuukautta sitten hän itse käytti noita yhteisiä linjoja perusteluna uudelle ulkomaalaislaille. Kuukausi sitten Thors ehdottikin jo Pohjoismaiden turvapaikkakäytännön yhtenäistämistä. Mikäs siinä, tehdään vaikka heti Suomen linjaan tarvittavat tiukennukset.

Muilla Pohjoismailla on oma linjansa ja se poikkeaa Suomen linjasta. Vain Suomessa Irakista, Somaliasta tai Afganistanista lähtenyt saa oleskeluluvan pelkän lähtömaan perusteella. Yksilöllinen tutkinta kyllä suoritetaan, mutta sen tulos ei vaikuta oleskeluluvan myöntämiseen.

Thorsin väite, että Somalian suhteen kaikki maat olisivat samassa linjassa, on valetta. Esimerkiksi Ruotsissa Somaliasta saapuneella turvapaikanhakijalla pitää olla näyttöä henkilökohtaisesta vainosta. Puolet hakemuksista hylätään. Näistä ja muista eroista Maahanmuuttovirasto on varoitellut jo vuosia.

Thors tuntuu vasta nyt havainneen, että turvapaikanhakijat todellakin menevät sinne mihin helpoimmin pääsevät. Juuri tästä ulkomaalaislakiadressissa oli kyse. Emme halua, että Suomi on turvapaikanhakijoille Euroopan houkuttelevin kohde. Nyt se on juuri sitä.

Valuuttakurssien vetäminen keskusteluun turvapaikkapolitiikasta on jotain ihan uutta. Kuulisin tästä aiheesta mielelläni lisää. Vaikka vähän ennen nukkumaanmenoa.

Suomen houkuttelevuus on lisääntynyt, kun muissa maissa on kiristetty linjaa?

- Kyllä se on just näin. Ruotsin kiristynyt politiikka erityisesti Irakin suhteen näkyy meillä.
Kumma ettei Ruotsin kiristynyt politiikka näy ollenkaan Tanskassa, siellä irakilaisten määrä on vähentynyt. Kumma ettei Thors ole ministeriaikanaan mitenkään reagoinut Maahanmuuttoviraston varoituksiin naapurimaiden kiristyvän politiikan seurauksista.

Tiukentaako Suomi omaa linjaansa?

- Katsomme mitä on tehtävissä, jotta voimme vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tämä on hallituksen linja, ja sitä valmistellaan kiireellisesti. Perusteettomat hakemukset rasittavat järjestelmää paljon.
Mitä Thors tarkoittaa perusteettomilla hakemuksilla? Jos hän tarkoittaa kategoriaa "ilmeisen perusteettomat hakemukset", niin niitä ei ole merkittävän paljon kokonaismäärästä. Viime vuonna vain 10 prosenttia. Dublin-tapauksia oli 25 prosenttia, mutta niistä on lähinnä byrokraattista riesaa.

Paljon suurempi ongelma on oleskelulupien myöntäminen tietyistä maista tai ilman henkilöllisyyspapereita saapuville hakijoille, etenkin alaikäisiksi ilmoittautuville. Ja kaikkein suurin ongelma on oleskeluluvan myöntämistä seuraava perheenyhdistämisoikeus.

Alaikäiset turvapaikanhakijat ja ikätestit

Vuoden 2008 alusta lähtien on tullut 5 000 turvapaikanhakijaa. Moniko heistä on edelleen maassa?

- Tietojeni mukaan päälle 4 000.

Viime vuonna saapui maahan yli 700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, ja vauhti näyttää vain kiihtyvän?

- Meillähän ei ole varmuutta, ovatko kaikki alaikäisiä, jotka ilmoittavat olevansa. Varmaankin perheet pyrkivät siihen, että ainakin joku perheenjäsen pääsisi turvaan.
Ei ole enää jälkikäteen kiinnostavaa ovatko he varmuudella alaikäisiä, jos heitä Thorsin luoman systeemin puitteissa on joka tapauksessa käsiteltävä alaikäisinä. Pelkkä ilmoitus riittää, eikä ikätestiin voi velvoittaa. Viranomaisille valehtelemisesta ei rangaista. Tässäkin Suomen käytäntö poikkeaa muista maista.
Muissa maissa lapset yhdistetään sinne, missä vanhemmat ovat, meillä päin vastoin?

- On esitetty väitteitä, että Suomen käytäntö poikkeaisi. Sitä me nyt tarkastelemme avoimin mielin, että onko näin. Esimerkiksi, että tuleeko meille enemmän kuin muualle ns. kasvattilapsia perheitten mukana.
Eivät suomalaisten perheenyhdistämiskäytäntöjen poikkeamat muista maista ole "väitteitä", joita "tarkastelemme avoimin mielin", vaan ne ovat faktoja. Niissä on yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia, mutta tiettävästi missään muualla maailmassa käytäntö ei ole kokonaisuutena yhtä salliva. Jos Thors ei itse tiedä, niin hän voi kysyä muiden maiden käytännöistä Maahanmuuttovirastosta.

Miksi ministeriö levittelee käsiään alaikäisiksi ilmoittautuneitten turvapaikanhakijoitten iän määrityksessä?

- Tarvitaan sekä enemmän tekijöitä että lainsäädäntöä. Asia on kiireellisessä valmistelussa toukokuun loppuun mennessä. Katsomme sekä iänmäärityksiä että tätä kasvattilapsitilannetta sekä sitä, miten voisimme parantaa prosessia.
Viranomaiset toivoivat uuteen ulkomaalaislakiin iänmäärityssäädösten tarkentamista. Maahanmuuttoviraston ja poliisin ehdotus poistettiin lakiesityksestä Pakolaisneuvonnan vastustuksen takia. Iänmääritystestit olivat yksi Juha Mäki-Ketelän ulkomaalaislain vastaisen adressin vaatimuksista. Sekä poliisi että Maahanmuuttovirasto ovat kertoneet ikähuijauksista mediassa, joten miksi iänmääritys ei päätynyt ulkomaalaislakiin jo alunperin helmikuussa, vaan tilannetta tutkaillaan uudestaan tänä keväänä?

Viikkoa ennen eduskunnan ulkomaalaislakiäänestystä Thors oli iänmäärityksistä kysyttäessä väittänyt vain kolmen alaikäisen saaneen turvapaikan viime vuonna. Hän unohti kertoa, että noiden kolmen lisäksi 157 muuta alaikäiseksi ilmoittautunutta sai oleskeluluvan ja samalla perheenyhdistämisoikeuden. Suurinta osaa viime vuoden hakemuksista (706) ei tuossa vaiheessa ollut vielä edes käsitelty.

Pakolaisneuvonta vastustaa iänmääritystestejä epäluotettavina ja pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina. Johtuisikohan alaikäisten määrän ja ikähuijausten vähättely siitä, että Astrid Thors on Suomen Pakolaisneuvonta ry:n entinen puheenjohtaja ja Thorsin erityisavustaja Thomas Bergman on hänkin työskennellyt lakimiehenä samassa järjestössä?
Saavatko alaikäisinä maahan tulleet pysyvän oleskeluluvan?

- Se riippuu, mistä maasta hän tulee ja mitkä olisivat hänen olosuhteensa siellä.
Ei suoraa vastausta. Suurin osa alaikäiseksi ilmoittautuvista saapuu ilman papereita. Emme tiedä mistä he oikeasti tulevat ja mitkä heidän olosuhteensa olisivat. Käytännössä ainoa tapa käännyttää alaikäiseksi ilmoittautuva tulija on Dublinin sopimus, mutta sitäkään ei heihin aina sovelleta. Esimerkiksi Kreikan kautta Suomeen saapuneita alaikäisiä ei enää poisteta maasta.

Hakemuskäsittelyn ja vastaanoton resurssit

Kuinka pitkiä ovat käsittelyajat?

- Se on nyt mennyt vuoteen.

Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan kaksi joka kuukausi?

- Riippuu tietysti niiden suuruudesta, mutta tarvitaan muutama kymmenen lisää vielä tämän vuoden aikana.

Pitääkö paikkansa, että vastaanottokeskusten kustannukset lähentelevät jo kuutta miljoonaa euroa viikossa?

- Ei se vielä pidä paikkaansa.

Riittävätkö hallinnon resurssit ja määrärahat tätä kasvua?

- Ei me näillä määrillä päästä purkamaan jonoja. Ei riitä että vain maahanmuuttovirasto palkkaa lisäväkeä, jos ei hallintotuomioistuimissa pystytä nopeammin käsittelemään.
Turvapaikkapäätöksen odottaminen kestää jatkossa vuosia. Kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia rakennetaan. Kustannukset ovat miljoonia viikossa. Jonot eivät enää tule purkautumaan. Eikös tämä kuulosta ihan tilanteen karkaamiselta käsistä?

Lopullinen kysymys

Onko tilanne karannut viranomaisten käsistä?

- Vuosi 2007 oli all time low (kaikkien aikojen alhaisin), joten luvut näyttävät nyt suhteellisesti suurilta.
Vuosi 2007 ei ollut all time low, 2000-luvun alin kylläkin. Ennen vuotta 1999 luvut olivat pitkään matalampia. Sitten saapuivat romanit. Heistä päästiin lopulta eroon "pikakäännytyslailla", jonka eduskuntakäsittely vuonna 2000 oli kuin toisinto äskeisestä ulkomaalaislakikeskustelusta. Silloin tosin järki voitti. Vielä vuonna 2004 yli puolet tulijoista käännytettiin Dublin-tapauksina ja lopuista tapauksista melkein puolet oli käännytettäviä eurooppalaisia romaneja.

Tilanne on muuttunut 2000-luvun alusta täysin toisenlaiseksi, koska nyt oleskelulupa myönnetään suurimmalle osalle. Vielä suurempi tekijä on perheenyhdistäminen, joka moninkertaistaa tulijamäärän.
- Tilanne on todella haasteellinen, mutta ei ainakaan kukaan viranomaisista ole tullut minulle sanomaan, että tilanne olisi karannut käsistä.
Maahanmuuttoviraston virkamiehet ovat antaneet lehtihaastatteluissa ymmärtää, että perheenyhdistämisten kautta Suomeen saapuu jatkossa yli 10 000 omaista vuodessa. Sijoitettavien pakolaisten määrä siis vähintään kymmenkertaistuu. Myös vastaanottokeskusten viisinkertaistaminen puhuu selvää kieltä tilanteesta.

Asia pitää kai muotoilla niin, että Thorskin sen ymmärtää. Tietääkö joku oikean turvasanan, sillä kohta Suomeen sattuu ja kipeästi? Toimiikohan "EROA!"?



Lähteet:
Astrid Thorsin haastattelu
Iltalehti: Suomi kiristää linjaa (14.4.2009)

Hallituksen politiikkariihen kannanotto (24.2.2009) (s. 11-12, pdf)

UNHCR: Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries 2008 (pdf)

Varoituksia Suomen turvapaikkapolitiikasta
Helsingin Sanomat: Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja (8.11.2005)
MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain (8.11.2005)
Helsingin Sanomat: Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita (18.10.2008)
Aamulehti: Maahanmuuttovirasto: Onpa omituinen ulkomaalaislaki (10.12.2008)

Pitkät jonot houkuttelevat lisää hakijoita
Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta tänä vuonna jopa 6 000:een
(2.2.2009)

Palautussopimukset
Turun Sanomat: Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia (23.5.2008)
Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoiden määrä kasvanut rajusti (2.12.2008)
Turun Sanomat: Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku (10.1.2009)
Turun Sanomat: Suomessa aletaan valmistella irakilaispakolaisten palauttamista (10.1.2009)
Etelä-Saimaa: Vastaanotto jo täysin tukossa (1.2.2009)

Perheenyhdistäminen
Helsingin Sanomat: Irakilaiset ja somalit nostavat turvapaikkahakijamäärän ennätystasolle (20.12.2008)
Savon Sanomat: Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa (18.1.2009)
Turun Sanomat: Maahanmuuttoviraston johtaja ehdottaa huijareiden paljastamista kielitestillä (18.2.2009)
Turun Sanomat:Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle (18.2.2009)

Alaikäiset turvapaikanhakijat, iänmääritystestit
Savon Sanomat: Osa pakolaisista valehtelee ikänsä (16.10.2008)
Savon Sanomat: Pohjois-Savokin tunnustelee pakolaiskeskusta (16.10.2008)
Savon Sanomat: Hampaat paljastavat iän melko tarkasti (17.10.2008)
Helsingin Sanomat: Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita (18.10.2008)
Helsingin Sanomat: Tietokulma: Irak ja Somalia yleisimpiä lähtömaita (18.10.2008)
MTV3: Poliisi tiukentaa otteita turvapaikan hakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseksi (5.1.2009)
MTV3: Ari Kettusen raportti Oulusta (5.1.2009)
Ajankohtainen Kakkonen: Turvapaikka Suomesta: lapsi edellä, perhe perässä (27.1.2009)

Kansanedustaja Lenita Toivakan kirjallinen kysymys Astrid Thorsille
Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen iänmäärityksen säätäminen lailla (19.2.2009)

Pikakäännytyslain käsittely vuonna 2000
Mediaseuranta: Eduskunta hyväksyi pikakäännytyksen aikarajat (14.6.2000)

3 kommenttia:

zxcv kirjoitti...

Hyvä kirjoitus. Käsittelin aihetta myös omassa blogissani.

Korhonen kirjoitti...

Nyt sitten ainakin kaksi kansalaista on huomannut samanlaisen epäloogisuuden poliitikko Thorsin puheissa. Hienoa!

Roope kirjoitti...

"Yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole olemassa - eikä pohjoismaista."
- Maahanmuuttoministeri Astrid Thors 15.4.2009

"Yhdenmukaistetaan Suomen turvapaikkapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä mahdollisimman lähelle muiden Pohjoismaiden linjauksia."
- Sisäasiainministeriö tavoitteistaan lehdistötiedotteessa 31.7.2009