tiistai 12. toukokuuta 2009

Pohjoismaat matkalla Euroopan pakolaiskeskukseksi

Torstaina 7.5.2009 europarlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä EU:n uusia turvapaikkasääntöjä koskevan viisi mietintöä sisältävän lakipaketin.

Turvapaikkapaketin hyväksymisestä julkaistu lehdistötiedote oli eräästä mietinnöstä näin niukkasanainen:
"Hollantilaisen liberaalin Jeanine Hennis-Plasschaertin mietinnössä käsitellään keinoja, joilla turvapaikkahakemusten käsittelyä sujuvoitettaisiin. Siinä määritellään muun muassa määräaikoja eri käsittelyvaiheille.

Mietinnössä esitetään myös jäsenmaiden välisen solidaarisuuden lisäämistä ottamalla käyttöön välineitä, jotka sitoisivat kaikkia maita. Tällaisia olisivat esimerkiksi kansallisten turvapaikka-asiantuntijoiden ryhmät, jotka avustaisivat niitä maita, joihin tulee runsaasti turvapaikanhakijoita."
Siinä kaikki. Tiedotteesta unohtui tärkein "solidaarisuutta lisäävä väline". Se on komission antama väliaikainen lupa keskeyttää Dublin-asetuksen mukaiset palautukset tiettyyn EU-maahan. Käytännössä tämä tarkoittaa Maltan, Italian ja Kreikan kautta tulevien turvapaikanhakijoiden palautusten lopettamista.

Dublinin sopimus roskiin

Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä siinä maassa, jossa tulijalla on ensimmäiseksi ollut mahdollisuus jättää se viranomaiselle. Useimmat Eurooppaan salakuljetetut onnistuvat välttelemään viranomaisia koko matkan ajan ennen Suomeen saapumista, mutta monet rekisteröidään Eurodac-sormenjälkirekisteriin jo EU:n ulkorajalla. Heidät palautetaan rekisteröintimaahan.

Suomeen vuonna 2008 saapuneista turvapaikanhakijoista yli neljännes oli Dublin-käännytettäviä. Heistä yli puolet oli rekisteröity Maltalla, Italiassa tai Kreikassa. Noiden maiden kautta saapuneiden Dublin-käännytettävien määrä on moninkertaistunut parissa vuodessa samaa tahtia irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden lisääntymisen kanssa.

Näin mietinnön englanninkielisen yhteenvedon palautusten keskeyttämistä käsittelevässä osassa:
"Temporary suspension of transfers:
...instruments shall be enacted, binding on all Member States, in order to provide effective support to those Member States which are faced with specific and disproportionate pressures on their national systems due, in particular, to their geographical or demographic situation. Those instruments shall enter into force no later than 31 December 2011 and in any event make provision for [...] a scheme to reallocate beneficiaries of international protection from Member States which are faced with specific and disproportionate pressures to others, in consultation with the Office of the United Nations High Commissioner for Refugees, while ensuring that the reallocation follows non-discretionary, transparent and unequivocal rules.

The article on temporary suspension of transfers shall cease to apply as soon as the instruments referred to above have entered into force, and in any event on 31 December 2011 at the latest.
[...]
Binding responsibility-sharing instruments seem to be the only way forward. At the same time the Commission should make full use of its possibilities to start up infringements procedures in cases where non-compliance with community law persists."
Asetusehdotus antaa halukkaille EU-maille luvan keskeyttää komission siunauksella Dublin-palautukset väliaikaisesti. Järjestelyä jatketaan tarpeen vaatiessa kuusi kuukautta kerrallaan vuoden 2011 loppuun, johon mennessä EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on tarkoitus saada hyväksyttyä. Silloin voimaan saatetaan taakanjakomekanismit eli käytännössä maakohtaiset turvapaikanhakijakiintiöt. Turvapaikkaa hakevat siirretään EU:n ulkorajalta suoraan muualle Eurooppaan odottamaan hakemuksensa käsittelyä.

Etenkin Pohjoismaille ja Suomelle Dublin-sopimuksen sitovuudesta luopuminen merkitsee lähivuodet vielä nykyisestäänkin kasvavaa muuttoaaltoa, kun Malta, Italia ja Kreikka muuttuvat pelkiksi läpikulkumaiksi. Hakijat suuntaavat sinne, missä jonot ovat pitkiä ja käännytykset hitaita. Arvio tämän vuoden 6 000 turvapaikanhakijasta on toiveajattelua, kunhan tieto uudesta asetuksesta leviää maahanmuuttajayhteisöihin.

Kukaan Suomen europarlamentaarikoista ei ole katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa suomalaisille äänestäjilleen turvapaikkapaketin seurauksista. Suomalaiset tiedotusvälineet eivät ole kertoneet menossa olevasta Dublin-sopimuksen mitätöimisestä.

Turvapaikanhakijoiden jakaminen EU-maille

Koska EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan edellyttämät uudet lait pitää hyväksyttää hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 loppua kaikissa jäsenmaissa, niin maakohtaisista turvapaikanhakijakiintiöistä pitäisi olla jo nyt jonkinlainen yhteisesti hyväksytty näkemys. Sitä ei ole, ei ainakaan julkisesti. Edes jakoperusteista ei ole käyty keskustelua.

Ensimmäinen mieleen tuleva jakoperuste on asukasluku. Silloin Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi suunnilleen sadasosa eli vuoden 2008 luvuilla noin 2 500 (oli oikeasti 4 000 viime vuonna ja on Maahanmuuttoviraston arvion mukaan 6 000 tänä vuonna). Tämä kuulostaa melko kohtuulliselta, vaikka päätösvallan menettäminen kirpaiseekin.

Mutta väkiluku tuskin kelpaa jakoperusteeksi esimerkiksi Itä-Euroopan maille tai Saksalle, jotka joutuisivat kasvattamaan vastaanottoaan paljon ja nopeasti. Mihin kiintiöt sitten voivat perustua? Ehkä asetusehdotus antaa siitä vihjeen. Artikla 31 toteaa:
"2. Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja vaatimuksia, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään."
Mietinnön perusteluissa Dublin-palautusten keskeyttämisen erityisen tärkeiksi syiksi ilmoitetaan:
"...pressures on their national systems due, in particular, to their geographical or demographic situation."
Valtio voi siis kieltäytyä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, mikäli se ei voi tarjota heille tarpeeksi hyviä olosuhteita tai jos sen maantieteellinen sijainti tai väestörakenne on epäsopiva.

Maantieteellinen sijainti tarkoittanee EU:n ulkorajaa ja sen ylittäviä salakuljetusreittejä, mutta entä väestörakenne eli demografia? Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa tärkeimmät demografiset seikat ovat olleet ulkomaalaisten määrä suhteessa kantaväestöön ja väestötiheys. Suomessa ulkomaalaisväestön ja maahanmuuttajataustaisten muihin Euroopan maihin verrattuna pienen prosenttiosuuden toistaminen on ollut tavallista, kuului se sitten asiayhteyteen tai ei. Suomen pienestä väestötiheydestä taas muistutetaan alinomaan merkityksessä "kyllä tänne mahtuu".

Voidaankin olettaa, että maakiintiöiden määräämisessä käytetään kriteereinä maan osoittamaa kykyä vastaanottaa turvapaikanhakijat (vastaanottokeskuspaikkojen määrä ja taso, sosiaalihuollon rakenteet) sekä ulkomaalaisten pientä suhteellista määrää ja pientä väestötiheyttä. Nämähän ovat käänteisesti ne syyt, miksi joidenkin maiden ei tarvitse jatkossa vastaanottaa kaikkia turvapaikanhakijoita.

Edellä luetellut kiintiökriteerit eivät siis perustu tietoon tai edes huhuihin vaan reverse engineering -järkeilyyn. Jatketaan silti pohdintaa niiden pohjalta. Kriteerit nimittäin sopivat parhaiten Pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen.

Pohjoismaat maailman huippua, Suomi rynnistää

Pohjoismaat ottivat viime vuonna vastaan melkein 50 000 turvapaikanhakijaa. Väestömäärään suhteutettuna turvapaikanhakijamäärä on EU:n keskiarvoon verrattuna moninkertainen. Kiintiöpakolaisia Pohjoismaat ottavat vastaan neljä kertaa enemmän kuin muu EU yhteensä. Lisäksi Pohjoismaissa kiintiöihin valitaan etenkin naisia, lapsia, sairaita ja vammaisia.

Perheenyhdistämisistä ei ole yhteen paikkaan koottuja tilastoja, mutta jotain kertoo äskettäinen uutinen, jonka mukaan Ruotsi saa tänä vuonna arviolta 22 000 turvapaikkahakemusta, mutta peräti 51 000 perheenyhdistämishakemusta.

Vaikka kukin Pohjoismaa on vuorollaan ollut ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen hampaissa turvapaikanhakijoiden oikeuksien rikkomisesta, niin se on pelkkää hiusten halkomista. Kansainvälisessä vertailussa Pohjoismaat ovat Hollannin ohella turvapaikkateollisuuden supervaltoja. Yksi alaikäisen hakijan ryhmäkotipaikka Suomessa maksaa veronmaksajille 57 000 euroa vuodessa, eikä siinä ole edes kaikki kustannukset. Aikooko muu EU todella nousta Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle parissa vuodessa? Enpä usko.

Suomi on viime vuosina pyrkinyt tosissaan haastamaan turvapaikkateollisuuden kärkimaan Ruotsin. Vuoden 2009 valtion meno- ja tuloarviota kasattaessa virkamiehet arvioivat turvapaikanhakijamäärän joko tahallaan tai taitamattomuuttaan reippaasti alakanttiin 2 000:een. Todellisen moninkertaisen tulijamäärän selvittyä tehtiin sisäasiainministeriössä nopeasti päätös viisinkertaistaa vastaanottokeskusten vuodepaikkaluku. Halvemmaksi olisi tullut vaikuttaa samaan aikaan käsittelyssä olleen ulkomaalaislain kautta Suomen erityisiin vetovoimatekijöihin kuten liian helppoon oleskeluluvan ja perheenyhdistämisoikeuden saamiseen.

Ulkomaalaislakia muutettiin kuitenkin vastakkaiseen suuntaan niin, ettei tilapäisen teknisen esteen (liikenneyhteydet, vastahakoisuus) vuoksi Suomeen jääneitä voi enää palauttaa takaisin. Täältä kerran oleskeluluvan saaneet myös jäävät tänne, vaikka esimerkiksi Maahanmuuttovirasto totesi viime viikolla eräät Irakin osat turvallisiksi.

Thors fiksuna

Olen seurannut puolisen vuotta erityisen tarkasti maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin lausuntoja maahanmuuttopolitiikasta. Päättömät kommentit ovat saaneet minut arvioimaan hänet joko hieman yksinkertaiseksi tai sitten kaiken logiikantajun kadottaneeksi. Enää en ole varma johtopäätöksestä.

Tarkemmin ajatellen esittämällä suomea puhuessaan sanoissaan sekoavaa kielipuolta ja ajamalla keskustelun aina jollekin tuloksettomalle sivuraiteelle Thors on saavuttanut melkein kaikki tavoitteensa. Hän on toimenpiteillään moninkertaistanut humanitaarisen maahanmuuton estämällä tehokkaasti kaikki maahanmuuttoa rajoittavat muutokset ja leimannut kritiikin pelkäksi rasistien huuteluksi. Humanitaarista maahanmuuttoa lisääviä lakeja Thors on puolustellut EU-harmonisoinnilla ja kaikki vetovoimaa vähentävät ehdotukset on hylätty jo alkuvaiheessa. Esimerkiksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmääritystestit eivät millään mahtuneet ulkomaalaislakiin, vaan mieluummin koko ongelman olemassaolo kiistettiin.

Ilman kehityksen pienintäkään poliittista kyseenalaistamista Suomi on ottanut muutamassa vuodessa valtavan loikan kohti humanitaarisen maahanmuuton mallimaana pidettyä Ruotsia. Tämä on ollut myös ulkomaalaislain muotoiluun vahvimmin vaikuttaneiden Pakolaisneuvonnan ja Vihreiden tavoite. Se seikka, että Ruotsi itse on viimein herännyt tiukentamaan turvapaikkapolitiikkaansa, ei vaikuta lainkaan Thorsin päättäväisyyteen asiassa. Hiljattain radiohaastattelussa hän paheksui maahanmuuttokriitikoita siitä, että he haluavat seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä vasta nyt, kun ne ovat tiukentaneet linjaansa:
"On mielenkiintoista, että silloin kun luvut vuoden 2000 alussa oli kaikkialla Pohjoismaissa sellaista 10, 15, 20 tuhatta. Silloin kukaan ei peräänkuuluttanut pohjoismaista yhteistyötä. Se on jonkin verran mielenkiintoista noteerata."
- Astrid Thors Ylen haastattelussa 27.3.2009
Vuoden 2000 alussa muiden Pohjoismaiden turvapaikanhakijamäärät olivat 10 000-12 000 ja Ruotsissa määrä paukahti pari vuotta sen jälkeen yli 30 000:een. Samaan aikaan Suomen vastaanottokeskukset olivat helisemässä tuhansien maahan saapuneiden romanien kanssa. Kaikkien Pohjoismaiden ja etenkin Ruotsin olisi silloin kannattanut ottaa lainsäädännössään mallia Tanskasta, joka sai muutamassa vuodessa pudotettua hakijamäärät viidesosaan.

(Tuossa samassa haastattelussa Thors valehteli EU:n alueelle saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän lähteneen tänä vuonna lisääntymään. UNHCR:n tilastojen mukaan alkuvuoden trendi on edelleen selvästi laskeva, aivan kuten se oli viime vuonnakin. Suomen luvuissa laskutrendiä ei näy.)

Synkältä näyttää...

Kun pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin on suurella vaivalla rahaa säästämättä rakennettu ainutlaatuinen turvapaikkateollinen kompleksi, niin joidenkin mielestä olisi sääli ajaa sitä alas. Näin tulee käymään, mikäli turvapaikanhakijat jaetaan vuoden 2011 jälkeen tasaisesti EU-maiden kesken. Ainoastaan Tanska joutuisi hieman nostamaan vastaanottoaan. Ruotsin ja Norjan kuorma pienenisi murto-osaan ja Suomenkin melkein nykyistä buumia edeltävään tilanteeseen.

Valitettavasti tuleva Dublin-asetuksen romuttaminen näyttää juonelta saada kaikki maat nopeasti pakotettua EU:n tulevan yhteisen turvapaikkapolitiikan ja maakohtaisten turvapaikanhakijakiintiöiden taakse. Kiintiöiden määrittelyperusteista vaikeneminen on epäilyttävää, erityisesti kun ajattelee Suomen kauhealla vauhdilla paisutettavan vastaanottokapasiteetin tarkoitusta.

...mutta ehkä sittenkin

Nämä ovat niitä asioita, joissa toivon olevani täysin väärässä ja vain tarpeettoman epäluuloinen. Ehkä taustalla ei ole kenenkään halu muuttaa Pohjoismaita pysyvästi turvapaikanhakijoiden säilytyspaikaksi, ja hakijamäärät saadaan viimeinkin hallintaan.

Ehkä vuonna 2012 koko EU:n alueella maahanmuuttoa säätelee jämäkästi yhtenäinen turvapaikkalainsäädäntö, jota ei käytetä Suomen etuja vastaan.

Ehkä vuonna 2012 meillä on maahanmuuttajia motivoiva uusi kotouttamislaki, joka kustantaa itse itsensä, eikä valtion tarvitse enää lahjoa kuntia pakolaisten vastaanottoon.

Ehkä vuonna 2012 Suomessa suljetaan yli 50 vastaanottokeskusta ja tuhansille niistä taloudellisesti riippuvaisiksi tulleille annetaan lopputili.

Toivoa sopii. Vaatikaa silti eurovaaliehdokkailta yksiselitteisiä kannanottoja näihin kysymyksiin.



Lähteet:

Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu: Parlamentti otti kantaa EU:n turvapaikkapakettiin (7.5.2009)

EP: decision of the committee responsible (27.4.20o9)

Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin
jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen
käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden
ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)
(27.4.2009)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen
maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin
jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen
käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja
-menettelyjen vahvistamisesta
(pdf)

Politiken: EU vil tvinge flygtninge til Danmark (7.5.2009)
(Google-käännös englanniksi) The EU will force refugees to Denmark

EUobserver: MEPs back asylum rules overhaul (8.5.2009)

Svenska Dagsbladet: Färre asylsökande, fler anhöriga (8.5.2009)

YLE Uutiset: Suomi palauttaa irakilaisia turvapaikanhakijoita (7.5.2009)

YLE Puhe: Päivä kansanedustajana, Astrid Thorsin haastattelu, kohdat 20:40 ja 19:50 (27.3.2009)

Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysi turvapaikka-asioista 2008 (pdf)

Maahanmuuttovirasto: Turvapaikkahakemukset eräissä Euroopan maissa 2003–2008

Wikipedia: Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 1995-2007

UNHCR:n turvapaikanhakijatilastot 1-3/2009 (zip/xls)

Eurostatin tilasto turvapaikanhakijoista EU-maissa vuonna 2008 (pdf)

Valtion talousarvioesitys 2009

Budjetin oletusluvut luvussa Pääluokka 26 > 40. Maahanmuutto

Helsingin Sanomat: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen (16.6.2007)

Sisäasiainministeriö: Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta
(13.7.2009)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten
(eli ns. "Tukholman ohjelma") (pdf) (10.6.2009)

4 kommenttia:

Hannu kirjoitti...

Hiljaiseksi vetää...

Roope kirjoitti...

Thors, Brax ja Holmlund ilmaisivat viime viikolla Suomen tuen EU:n yhteiselle turvapaikkapolitiikalle. Komission tiedonanto politiikasta on juuri niin vaarallinen kuin 1984:n mieleen tuova nimi Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten antaa ymmärtää.

Aikataulua on hieman muutettu ja terminologiaa päivitetty. Kuin kommenttina aiemmin kirjoittamaani Komissio todellakin esittää "pysyvien vastaanotto- ja kauttakulkukeskusten perustamista tiettyihin jäsenvaltioihin". Tämä ns. "pysyvämmän solidaarisuusmekanismin perustaminen" viivästyy alkuperäisestä suunnitelmasta vuoden 2013 alkuun. Maahanmuuttoa mm. Afrikan maista lisätään kahdenvälisin sopimuksin ja uutena asiana EU:n suojelua eli turvapaikkaa voisi jatkossa hakea suoraan ulkomailta EU-maiden konsulaateista, mikä mullistaa täysin koko turvapaikkaprosessin. Mahdollisesti viimeksimainitussa on kyseessä tahallisen järjetön syötti, joka tipahtaa myöhemmin neuvotteluissa pois, mutta kukapa tietää. Ehkä olemme tosiaan jo näin pitkällä.

Thorsin mukaan kyse on viattomasti vain turvapaikkakriteerien yhtenäistämisestä EU-alueella. Lukekaa itse ja tehkää johtopäätökset:

Sisäasiainministeriö:
Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta
http://www.poliisi.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/C43FC2CD91A412D1C22575F200202A46?opendocument

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/10081e0897181e29c22575ed0029e0e7/$file/tukholman%20ohjelma_suomi.pdf

Roope kirjoitti...

Ruotsin maahanmuuttoministerin Tobias Billströmin mukaan EU julkistaa syyskuussa esitykset "Välimeren maihin saapuvien pakolaisten uudelleensijoittamispolitiikasta" sekä EU-maille jaettavista "pakolaiskiintiöistä". Billtrömin mukaan esityksiin sitoutuminen on vapaaehtoista. Uudistuksia käsitellään lokakuun lopulla järjestettävässä ulkoministerikokouksessa.

"Both the re-location policy, which could see the transfer of people who land on the shores of Mediterranean countries to other EU states, and asylum policy reform, which could set quotas on the number of refugees for member states, are to be presented in September, Swedish immigration minister Tobias Billstroem has said, according to Agence France Presse.

The application of the proposed policies would be voluntary, the Swedish minister added.

Sweden, currently chairing the EU, is planning to organise a first discussion on immigration reform among foreign ministers by the end of October."

http://euobserver.com/9/28577/?rk=1

Suomen maahanmuuttoministeri Astrid Thors tai sisäasiainministeriö ei ole tiedottanut mitään Suomen kannasta tuleviin kiintiöihin. Uudistuksen vaikutuksia Suomelle ei ole käsitelty missään, mutta heinäkuun kannanoton perusteella Suomi (tai oikeammin Thors, Brax ja Holmlund) sitoutunee sokkona tuleviin esityksiin eli käytännössä turvapaikanhakijamäärän vapaaehtoiseen kasvattamiseen.

Pakolaisten haaliminen Suomeen olisi pähkähullua etenkin nyt, kun kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet joutuvat kuntapaikkojen puutteessa asumaan kuukausikaupalla vastaanottokeskuksissa. ...Joita siis jouduttaisiin rakentamaan yhä enemmän, mikä saattaakin selittää sen, miksi turvapaikanhakijoita haalitaan tänne jatkossa suoraan Välimeren rannoilta. Ei maksa mitään, koska valtio maksaa, luodaan työpaikkoja, saadaan kuntaan verotuloja jne.

Roope kirjoitti...

EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistäminen lähtee vastustuksen takia liikkeelle aiempia tavoitteita varovaisemmin. EU rakentaa aluksi puitteet kiintiöpakolaisten koordinoidulle vastaanotolle, kun tähän mennessä kukin jäsenmaa on hoitanut valinnan itsenäisesti. Samalla EU-komissio kehottaa jäsenmaita nostamaan kiintiöitään huomattavasti tai edes aloittamaan kiintiöpakolaisten vastaanoton, sillä nykyisellään vain 10 maata (mukana Suomi) ottaa kiintiöpakolaisia vastaan.

Toistaiseksi uuteen EU-ohjelmaan liittyminen on vapaaehtoista, mutta siihen kannustetaan rahalla. Jokaisesta EU-suositusten mukaisesta pakolaisesta maksetaan 4 000 euroa vuodessa. Se on suunnilleen kaksi kertaa enemmän kuin mitä Suomen valtio maksaa pakolaisia vastaanottaville kunnille.

"EU countries that then agree to resettle refugees according to the common annual priorities would receive additional financial assistance of €4.000 per person from the European Refugee Fund."
EUobserver: Commission proposes co-ordinated refugee resettlement across EU
http://euobserver.com/9/28612

Ei varmaan ole kaukaa haettua epäillä, että kiintiöpakolaisten vastaanottoon aiotaan luoda EU-tasolle samanlainen rahoitusautomaatti, kuin mikä Suomessa on syntymässä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ympärille. Kukaan ei tunnu kyseenalaistavan, miksi Eurooppaan tarvitaan enemmän kiintiöpakolaisia juuri nyt, kun laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa.

Virallisesti kiintiöiden kasvattamista perustellaan sitä seuraavalla laittoman siirtolaisuuden vähenemisellä, mutta noin epätoivoista selitystä ei kukaan täysjärkinen niele. Tuollaista yhteyttä ei kerta kaikkiaan ole olemassa. "Välimeren venesiirtolainen"-kirjassa siteeratun tutkimuksen mukaan laillisen maahanmuuton lisääminen kiihdyttää sekä laitonta että laillista maahanmuuttoa.