Sisäministeriön selvitys: Hidas käännyttäminen on suomalainen erityispiirre

Erehdyttävästi "pikakäännytykseksi" kutsuttu turvapaikkahakemuksen nopeutettu käsittely ja kielteistä päätöstä seuraava käännyttäminen kesti vuonna 2008 keskimäärin 1,9 kuukautta. Lisäksi poliisi antaa turvapaikkaa hakeneille EU-maiden (Romania, Bulgaria) kansalaisille kuukauden aikaa "asioiden järjestämiseen" ennen käännyttämisen toimeenpanoa. Myös Dublin-palautukset jumittavat pahasti.

Nopeutettuun menettelyyn ei hallituksen turvapaikkapoliittisen esityksen mukaan ole vieläkään tulossa muutoksia. Muissa Pohjoismaissa on ollut toisenlainen meininki.

Seuraavat lainaukset ovat Sisäasiainministeriön omasta selvityksestä, jonka sisällöstä maahanmuuttoministeri Astrid Thors ei ole ollut tietävinään.

Suomi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 7+8 päivää (käytännössä 2 kuukautta)

"Muissa Pohjoismaissa on otettu käyttöön (Norjassa 1.1.2004) ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu käsittely, joka Suomessa tällä hetkellä - johtuen useiden eri viranomaisten toimenpiteistä - kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Varsinaista toimivaa nopeutettua menettelyä Suomessa ei tällä hetkellä käytännössä ole, vaikka Ulkomaalaisviraston onkin tietyissä tapauksissa (UlkL 33c§) tehtävä päätös 7 päivän kuluessa. Käännytys voidaan tehdä 8 päivän kuluttua tiedoksiannosta."

Ruotsi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

"Ruotsissa on niinikään toimivat muut nopeutetut menettelyt ja erittäin pitkälle viety hakijoiden esikäsittely (sortering), jolla erotetaan ilmeisen perusteettomat, muualla turvapaikkaa hakeneet ja suojelua tarvitsevat hakijat toisistaan ja näin nopeutetaan päätöksentekoa ja vähennetään kustannuksia. Ruotsissa päätös ja käännytys tietyissä tapauksissa voidaan toimeenpanna tunneissa."

Norja
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 48 tuntia

"Käytännössä Norjan Ulkomaalaishallitus huolehtii turvapaikanhakijoiden majoittamisesta vastaanottokeskuksiin Lysakerissa olevan transit-keskuksen kautta. Turvapaikkaa voi toistaiseksi hakea kaikkien poliisikonttorien kautta, mutta kaikki turvapaikanhakijat ohjataan yhteen paikkaan Oslon ulkomaalaispoliisiin alkukuulustelua varten. Ulkomaalaishallitus tekee turvapaikkakuulustelut keskitetysti. Tällä hetkellä Norjaan tulevien turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut varsin nopeasti ja ministeriö on tehnyt päätöksiä, joilla kasvua pyritään rajoittamaan. Uusien suunnitelmien mukaan ilmeisen perusteettomien hakemusten pikakäsittely on 1.1.2004 alkaen 48 tuntia."

Tanska
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

"Tanskassa turvapaikkapäätöksenteosta vastaava virasto (Udlaendigeservice), poliisi ja Pakolaisapu (Dansk Flygtingehjaelp) ovat tehneet luettelon maista, joista tulevien hakijoiden hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä ilmeisen perusteettomina."

"Luettelossa ovat EU-maat, muita teollisuusmaita sekä eräitä Afrikan valtioita. Joidenkin maiden kohdalla mainitaan erikseen ryhmiä, joiden kohdalla nopeutettua menettelyä ei sovelleta. Tämän listan lisäksi kaikkien maiden kansalaisten hakemukset voidaan tarvittaessa ohjata ilmeisen perusteettomina nopeutettuun menettelyyn yksilöllisen harkinnan jälkeen."

"Ulkomaalaisasiat ovat Tanskan nykyisessä hallituksessa hyvin tärkeällä sijalla. Hallitus on tehnyt useita päätöksiä ulkomaalaisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Hakijoiden määrä onkin dramaattisesti pudonnut nykyisen hallituksen ja uuden lainsäädännön myötä. Tanskan luvut lähentelevät jo Suomen lukuja. Aiemmin Tanskaan tulleet hakijat suuntaavat nyt Ruotsiin ja Norjaan. On odotettavissa, että myös Norjan tiukentuva käytäntö ohjaa enemmän hakijoita Ruotsiin ja ainakin EU:n Vastuunmäärittämisasetuksessa tarkoitettuja, kielteisen päätöksen saaneita hakijoita myös Suomeen. Tästä on jo selviä merkkejä."

"Tanskassa on toimiva nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Muissa maissa (Dublin tai Vastuunmäärittämisasetus) hakeneita ei oteta Tanskassa ollenkaan turvapaikkamenettelyyn. Jos Suomi menettelisi samalla tavoin, niin noin 40 % hakijoista ei tulisi lainkaan turvapaikkamenettelyyn."

Lisää Suomen ripitystä:

"Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. Myöskään Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa. Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta käytännössä menettelyn kesto kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut noin kaksi kuukautta."

"Muut Pohjoismaat ovat tehneet Saksan kanssa nk. Dublin–menettelyn ohittavia sopimuksia, joissa tietyt hakijat voidaan hakijat suoraan palauttaa toiseen maahan. Tätä erittäin nopeaa menettelyä ei Suomen lainsäädäntö salli."

"Joissakin tapauksissa vältyttäisiin jopa henkilön kuljettamisesta muualla Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jos asia saataisiin ratkaistua 48 tunnin sisällä ja voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen tiloja lentokentällä. Rajavartiolaitoksen henkilöllisyys- ja reittiselvityksen jälkeen UVI:n esittelijä voi jatkaa puhuttelua ja tehdä päätöksen jopa henkilön läsnäollessa."

"Yksinkertaisen menettelyn olemassaolo mahdollistaisi maahanmuuttohallinnon resurssien kohdistamisen oleelliseen eli tehostettuun toimintaan suojelun tarpeessa olevien hakijoiden asioiden ratkaisemiseksi. Hallinnon hitaus näkyy myös selvästi vastaanottopuolella maksetuissa toimeentulotukikustannuksissa, kun maastapoistamisia ilmeisen perusteettomissa tapauksissa ei voida nopeasti panna täytäntöön."

"Ehkä Suomen järjestelmä on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siksi, koska Suomeen ei ole suuntautunut niin suuria hakijamääriä kuin muihin Pohjoismaihin, jolloin Suomessa on ollut ”varaa” rakentaa usean toimijan epäyhtenäinen, hidas ja kallis järjestelmä. Lainsäädäntöä on lisäksi Suomessa tarkistettu edestakaisin riippuen turvapaikanhakijoiden määristä."

Niin, tässä lainattu selvitysmies Esa Markkasen hakijamäärien kasvamista ennakoiva kritiikki on yli kuuden vuoden takaa vuodelta 2003. Kari Rajamäki toteutti sisäministerinä selvitysmiehen ehdottamia hallinnollisia uudistuksia ja onnistui lyhentämään pitkiä käsittelyaikoja, mutta turvapaikanhakijoiden maassaoloaikaa lyhentävät ja vastaanottotoimintaa pysyvästi supistavat ulkomaalaislakimuutosehdotukset kääntyivätkin nurinpäin Astrid Thorsin tultua ministeriksi vuonna 2007.

---

Lähteet:

Maahantulosta kansalaisuuteen
Selvitysmies Esa Markkasen ehdotukset Ulkomaalaisviraston alueellistamiseksi
Sisäasiainministeriö 2003

Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan
Kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua
Sisäasiainministeriö 2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 14.8.2009

Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan 22.5.2005

Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on vaatinut laajaa selvitystä turvapaikkasäännöistä. Suomi on muun muassa ainoa Pohjoismaa, joka ei tee pikakäännytyksiä rajoilla. Myös Suomen myöntämiä sosiaalietuuksia on moitittu siitä, että etuudet eivät katkea kielteisestä päätöksestä huolimatta.